Ruoho on vihreämpää jäsenkentillä!

Uutiset

Hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan korvausvastu

kirjoittanut Jukka Rimpiläinen | julkaistu 13.12.2015

Jarmo Henriksson

Hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan korvausvastuu

Asianajaja Jarmo Henriksson jatkoi iltapäivällä SGKY:n syysseminaarissa toisellakin mielenkiintoisella aiheella, hallituksen jäsenen ja toimitusjohtaja vahingonkorvausvastuusta. Johdolla on yleinen huolellisuusvelvoite, joten aivan vihellellen ei kannata toimeen ryhtyä. Vastuukysymyksissä löytyy oikeusjuttuja suuri määrä, toteaa Henriksson.

Hallituksen yleiset tehtävät määritellään osakeyhtiölain 6:2 pykälässä. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus tai hallituksen jäsen ei saa noudattaa yhtiökokouksen, hallintoneuvoston tai hallituksen tekemää päätöstä, joka on osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisena pätemätön.
Jos yhtiöllä on toimitusjohtaja, hän vastaa juoksevaan hallintoon kuuluvista tehtävistä, jolloin hallitukselle jää vastuu tämän ulkopuolelle menevistä, laajakantoisemmista liiketoiminnallisista päätöksistä. Huolelliseen hallitustyöskentelyyn kuuluu toimitusjohtajan toimenkuvan ja rajoitusten määrittäminen. On myös oltava riittävät resurssit, jotta huolellisuus onnistuu.

Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtaja saa ryhtyä yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin ja laajakantoisiin toimiin vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voi odottaa aiheuttamatta yhtiön toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on annettava mahdollisimman pian tieto toimista.
Johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua – koskee siis varsinkin toimitusjohtajaa ja hallitusta. Koskee myös tilanteita, joissa mitään ei tehdä (esim. toimintaa jatketaan samalla tavalla yhtiön heikosta taloudesta huolimatta). Objektiivinen arviointi (miten huolellinen henkilö toimisi), joten mittarina ei ole, millaista huolellisuutta johto noudattaa omissa
toimissaan. Ja on muistettava, että riskinotto kuuluu yritystoimintaan.
Golfyhtiöissä liiketoiminnallisia riskejä on onneksi vähän. Hyvä nyrkkisääntö on: Mitä isompi hanke, sen huolellisemmin tulee toimia.
Riittävä huolellisuus tulee toteennäytetyksi mikäli ratkaisun taustaksi on hankittu tilanteen edellyttämä ja mahdollistama, asianmukainen tieto. Tämän tiedon perusteella on tehty yhtiön edun näkökulmasta johdonmukainen päätös tai muu toimi eikä päätökseen ole vaikuttaneet johdon jäsenten mahdolliset eturistiriidat.

Johdon valvontavelvollisuus
Johdon on valvottava yhtiön organisaation toimintaa ja reagoitava väärinkäytöksiin välittömästi. Asioita on myös seurattava yleisellä tasolla ja toimittava tarvittaessa. Työntekijöiden valvonta on osa johdon tehtävää.
KKO 1999:86 Toisaalta sellaisella hallituksen jäsenellä, joka ei ole osallistunut yhtiön joka päiväiseen toimintaan, ei voida asettaa pitkälle menevää vaatimusta seurata aktiivisesti yhtiön taloudellisia asioita, jollei siihen ilmene erityistä syytä. Hallituksen puheenjohtajalta voidaan kuitenkin edellyttää muuta hallituksen jäsentä aktiivisempaa seurantaa.

Hallitus valvoo toimitusjohtajaa
Tarpeen mukaan hallituksen on erotettava toimitusjohtaja ja palkattava uusi.
KKO 1999:86 Hallituksen tulee huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Tämä velvollisuus käsittää myös sen, että hallitus valvoo toimitusjohtajaa ja pitää huolta siitä, että hän hoitaa tehtävänsä.
Mitä riskialttiimpaa toiminta on, sitä tiukempi vastuu hallituksen jäsenellä on valvoa yhtiön toimintaa.

Johdon vahingonkorvausvastuu
OYL 22:1
”Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on kor-vattava vahinko, jonka hän on tehtävässään 1 luvun 8 §:ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle.”
”Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava myös vahinko, jonka hän on tehtävässään muuten tätä lakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.”

Tuottamusolettama (oletettu huolimattomuus)
”Jos vahinko on aiheutettu rikkomalla tätä lakia muulla tavalla kuin pelkästään rikkomalla 1 luvussa tarkoitettuja periaatteita tai jos vahinko on aiheutettu rikkomalla yhtiöjärjestyksen määräystä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelystä vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti. Sama koskee vahinkoa, joka on aiheutettu 8 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun yhtiön lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella.”
Yhtiön johto on yhtiöön nähden asiamiesasemaan verrattavassa asemassa. Tästä syystä johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua ja jo tämän velvoitteen rikkominen sinänsä riittää perustamaan korvausvastuun yhtiötä kohtaan.
Muita kohtaan, esim. osakkeenomistajia ja velkojia, vastuun syntyminen edellyttää, että on rikottu yleisen huolellisuusvelvollisuuden sijasta jotain osakeyhtiölain normia tai yhtiöjärjestystä. Vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamusta. Osakeyhtiölain tarkoittama vastuu ei ole missään tapauksessa tuottamuksesta riippumatonta eli ns. ankaraa vastuuta. Tästä huolimatta osakeyhtiön säännösten tai yhtiöjärjestyksen määräysten rikkominen aiheuttaa vastuuvelvolliselle todistustaakan siitä, että tuottamus puuttuu.

Asiantuntemuksen puute ei poista vastuuta
KKO 1982: Yhdistyksen hallituksen jäsen tuomittiin vahingonkorvausvastuuseen.
Vastuuta soviteltaessa hallituksen varapuheenjohtajana toiminut lakimies, joka oli vastuuseen perustuneesta toimesta päättäneessä kokouksessa toiminut puheenjohtajana, tuomittiin muita suurempaan korvaukseen. Tätä perusteltiin hänen asiantuntemuksellaan ja hänen asemaansa perustuvilla erityisillä velvollisuuksilla
Myös vahingonkorvausoikeudellinen syy-yhteys on edellytyksenä korvausvelvollisuudelle. Syy-yhteyden on oltava riittävää, ts. pelkästään se, että menettely on osaltaan johtanut vahingon aiheuttamiseen ei välttämättä perusta korvausvastuuta. Korvausvastuun piirin ulkopuolelle jää normien vastaisen teon tai laiminlyönnin hyvin etäiset ennalta arvaamattomat seuraukset.

Johdon vahingonkorvausvastuu yhtiölle
• Hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka tämä tehtävässään aiheuttaa. Tehtävässäolo kattaa muutakin tyypillistä toimintaa kuin vain hallituksen kokouksessa toimimisen. Myös toiminta hallituksen jäsenen ominaisuudessa muodollisen kokouksen ulkopuolella voi siis aiheuttaa korvausvastuun.
Ajallisesti tehtävä alkaa, kun johtohenkilö on valittu tehtävään ja hänen toimikautensa on alkanut ja päättyy puolestaan pääsääntöisesti toimikauden päättyessä. Sillä, että vahinko mahdollisesti ilmenee vasta toimikauden päättyessä, ei ole vastuun poistavaa merkitystä. Vastuu alkaa, kun henkilö on valittu hoitamaan kyseistä tehtävää. Sillä, että valintaa ei mahdollisesti ole rekisteröity kaupparekisteriin, ei ole merkitystä vastuun kannalta.
Jos johtohenkilö ei esteellisyyden vuoksi osallistu päätöksentekoon, hän ei joudu vastuuseen muiden tekemästä päätöksestä. Pääsääntö on, että johtohenkilön ollessa poissa kokouksesta, hän ei ole vastuussa tehdystä päätöksestä. Poissaolo kuitenkin voi johtaa korvausvastuuseen, sillä kysymys voi olla vastuun välttelystä ja johdolla on velvollisuus hoitaa yhtiön asioita.
KKO 1997:151 Asuntoyhtiön katsottiin olevan vastuussa liukkaiden estämättä jättämisestä katuosuudellaan. Isännöitsijä sen sijaan vapautettiin korvausvastuusta, koska hänen katsottiin täyttäneen talonmiehen ohjaamisvelvollisuutensa, eikä isännöitsijällä ollut velvollisuutta itse tarkistaa katuosuuden liukkautta.
Mitä merkittävämmästä päätöksestä on kysymys, johdolla on velvollisuus huolehtia siitä, että pääsee mukaan päätöksentekoon.
Varajäsenen sekä toimitusjohtajan sijaisen korvausvastuu koskee ainoastaan tilanteita, kun varajäsen on varsinaisen jäsenen sijalla, jos toimitusjohtajan sijassa oleva hoitaa toimitusjohtajalle kuuluvia tehtäviä. Hallituksen jäsenten työnjako voi sekin vaikuttaa vastuuseen, esim. korvausvastuun määrää arvioitaessa. Erityisestä syystä hallituksen jäsenellä on velvollisuus valvoa myös muita osa-alueita hoitavia hallituksen jäseniä.
Hallituksen jäsenten vastuu ei ole kollegiaalista, vaan vastuu perustuu individuaalisen tuottamusarvioon. Vastuun syntymiseen siis vaaditaan jokaisen henkilön osalta hänen oma tuottamuksensa.
KKO 2001:85 Osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajana toiminut A väitti sopineensa yhtiön toimitusjohtajana ja myös hallituksen jäsenenä toimineen B:n kanssa, että B huolehtii kirjanpidosta. Kun sopimus ei vapauttanut A:ta osakeyhtiölain tarkoittamasta hallitukselle kuuluvasta kirjanpidon valvontavelvollisuudesta, A tuomittiin rangaistukseen kirjanpitorikoksesta.

Johdon vahingonkorvausvastuu osakkeenomistajille ja kolmansille
Tässä vastuu on suppeampi kuin yhtiötä kohtaan oleva vastuu. Johdon henkilön on korvattava osakkeenomistajalle ja kolmannelle vahinko, jonka hän on tehtävässään muuten osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut. Osakkeenomistaja tai velkoja ei voi vaatia johtoon kuuluvilta vahingonkorvausta pelkästään sillä perusteella, että johto on laiminlyönyt OYL 1:8 mukaisen velvollisuutensa huolellisesti toimien edistää yhtiön etua. Korvausta vaativan on osoitettava jokin erityinen osakeyhtiölain säännös tai yhtiöjärjestyksen määräys, jota rikkomalla vahinko on aiheutettu. Vastuun perusteena voi olla esimerkiksi yhdenvertaisuusperiaatteen rikkominen tai laiminlyönti noudattaa osakepääoman suojaa koskevia säännöksiä taikka mitä tahansa osakeyhtiölaista tai yhtiöjärjestyksestä seuraavia erityisiä velvollisuuksia.
Osakkeenomistajalla voi olla tietyin edellytyksin oikeus ajaa johtohenkilöitä vastaan vahingonkorvauskannetta yhtiön hyväksi, jolloin osakkeenomistaja voi vedota myös pelkästään yleisen huolellisuusvelvollisuuden rikkomiseen.
Velkojan vahingot syntyvät useimmiten yhtiön konkurssissa, jolloin konkurssivelalliselle siirtyy oikeus yhtiön puhevallan käyttämiseen ja mm. yleisen huolellisuusvelvollisuuden rikkomiseen perustuvien kanteiden nostamiseen. Osakkeenomistajan, velkojan tai muun henkilön oikeus saada vahingonkorvausta edellyttää, että rikottu yhtiöjärjestyksen tai osakeyhtiölain normi on tarkoitettu suojelemaan juuri sitä tahoa, jonka kärsimästä vahingosta on kysymys.
Esimerkiksi jos yhtiön johto rikkoo velvollisuutta ilmoittaa oman pääoman negatiivisuudesta rekisteriin, tällä normilla on tarkoitettu suojata myös sivullisia, kuten yhtiön velkojia, ja säännösten rikkominen voikin aiheuttaa johdolle korvausvastuun.
KKO 1992:66 Osakkeenomistaja, joka oli noudattanut osakeyhtiön hallituksen antamaa virheellistä lunastusohjetta, oli menettänyt oikeutensa osakkeiden lunastamiseen. Kun lunastusohjauksen antamiseen osallinen hallituksen jäsen oli yhtiöjärjestystä rikkomalla aiheuttanut vahinkoa osakkeenomistajalle, hänet velvoitettiin osakeyhtiölain nojalla korvaamaan vahinko ilman vahinkolajeihin kohdistuvia rajoituksia.
Jos johto on rikkonut muuta lakia kuin osakeyhtiölakia, ei siitä seuraa korvausvastuuta osakkeenomistajalle tai kolmannelle. Esimerkiksi jos yhtiön johto on myötävaikuttanut yhtiön ja muun henkilön välisen sopimuksen rikkomiseen, ei se merkitse sitä, että johto olisi osakeyhtiölaista johtuvan vahingonkorvausvastuun muodossa
henkilökohtaisessa vastuussa sopimuksen täyttämisestä suhteessa yhtiön sopijakumppaniin.
Vastuu voi olla myös esittelijän vastuuta. Ts. hallituksen jäsenet voivat olla korvausvastuussa sillä perusteella, että hallitus on päätösehdotuksellaan myötävaikuttanut yhtiökokouksen lainvastaisen päätöksen syntymiseen. Korvausvastuu voi olla myös täytäntöönpanovastuuta eli jos johto panee täytäntöön yhtiökokouksen, osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisen pätemättömän päätöksen.
Huom. Yhtiön johto ei yleensä kuitenkaan voi kieltäytyä panemasta täytäntöön epätarkoituksenmukaisena pitämäänsä yhtiökokouksen päätöstä, eikä tällaisen päätöksen täytäntöönpanon perusteella voi myöskään seurata vahingonkorvausvastuuta. Osakeyhtiölain säännösten ja yhtiöjärjestyksen vastaiseen menettelyyn rinnastuvat myös tilanteet, joissa menetellään yhtiön sisäisten toimintaohjeiden vastaisesti.
Esimerkiksi jos toimitusjohtaja on aiheuttanut yhtiölle vahinkoa tekemällä sopimuksen, joka arvoltaan ylittää hallituksen päättämän rajan, toimitusjohtajan voidaan katsoa rikkoneen nimenomaista säännöstä hallituksen ohjeiden ja määräysten noudattamisesta, jolloin toimitusjohtajan on, vastuun välttääkseen, osoitettava toimineensa huolellisesti.

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan rikosvastuu
Esitutkinnalla, oikeudenkäynnillä ja ylipäänsä rikosprosessilla on useita negatiivisia vaikutuksia. Rikosvastuuseen joutuminen luo negatiivista julkisuutta, vaikka itse asiassa kyse olisikin melko mitättömästä teosta. Rikoksiin liittyy usein vahingonkorvausvelvollisuus ja rikosprosessit kestävät useita vuosia, vaikeimmissa tapauksissa yli kymmenenkin vuotta. Onneksi näitä tapauksia on golfkentillä ollut vähän.
Varkaus, kavallus, petos ovat vakavimpia. Maksukyvyttömyystilanteissa eteen voi tulla velallisen epärehellisyys, velallisen petos, velallisen vilpillisyys, velallisrikkomus tai velkojan suosinta.
Työsuhde voi sekin aiheuttaa rikossyytteen. Työturvallisuusrikos, työaikasuojelurikos tai työsyrjintä, usein vastuu kohdentuu alempiin esimiehiin eikä suoraan hallitukseen.
Verorikoksista kyseeseen voisivat tulla verorikkomus ja veropetos. Kirjanpitorikos, johon toimitusjohtaja syyllistyy hallitusta herkemmin.
Osakeyhtiörikos ja -rikkomus, mm. OYL:n vastainen varojenjako. Rikkomuksena voisi kyseeseen tulla mm. yhtiökokouksen pöytäkirjan nähtävänä pitäminen tai osake- ja osakasluetteloiden pitämisen laiminlyönti.

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vastuuvapaus
Vastuuvapaudessa yhtiö luopuu esittämästä vahingonkorvausvaatimuksia yhtiön johtoa eli toimitusjohtajaa ja hallituksen jäseniä kohtaan. Myös yhtiökokous voi päätöksellään myöntää johdolle vastuuvapauden. Käytännössä vastuuvapauspäätös ei yleensä suojaa johtoa, sillä yhtiökokouksen olisi saatava olennaisesti oikeat ja riittävät tiedot korvausvaatimuksen perusteena olevasta toimenpiteestä.
KKO 1997:110 Yhtiökokouksen vastuuvapauspäätöksen vaikutuksen kannalta on siis keskeistä, ovatko nimenomaan yhtiökokoukselle annetuista tiedoista ilmenneet ne seikat, joihin vahingonkorvauskanne perustuu.
KKO 1999:12 Korkein oikeus katsoi, että vaikka yksi osakkeenomistaja omisti pääosan osakeyhtiön osakkeista, ei tämän tiedolla ollut merkitystä ratkaistaessa yhtiökokouksen myöntämää vastuuvapauden tehokkuutta.

Kanneoikeuden vanheneminen
Muuhun kuin rangaistavaan tekoon perustuva kanne on nostettava hallituksen jäsentä tai toimitusjohtajaa vastaan viiden vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä jona päätös tai toimenpide on tehty. Johtoon kuuluvan henkilön eriävä mielipide hallituksen kokouksessa voi vapauttaa vahingonkorvausvastuusta. Hallituksen jäsenellä on aina oikeus saada eriävä mielipiteensä kokouspöytäkirjaan, joissakin tilanteissa hallituksen jäseneltä saatetaan edellyttää eriävän mielipiteen lisäksi aktiivisia toimia vahingon estämiseksi. Eriävän mielipiteen esittäminen ei absoluuttisesti poista vastuuta.
Hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan vastuuta voidaan rajata myös yhtiön ottamalla johdon vastuuvakuutuksella. Hallituksen tulee dokumentoida toimintaansa mahdollisimman tarkasti ja huolellisesti. Koskee erityisesti tilanteita, joissa johtoon kuuluva ilmaisee eriävän mielipiteensä. Kaikki taloudelliset päätökset on voitava perustella ja dokumentointi on siksi tärkeää.

Neuvonantajan käyttäminen osoittaa hallituksen toimineen lähtökohtaisesti huolellisesti
Juristit, tilintarkastajat ja konsultit mukaan. Tällöin erityisesti rikoksista tuomitseminen vaikeutuu. Jos hallituksella ei ole riittävää osaamista ja siksi on hankittu asiantuntija-apua, hallituksella on oikeus luottaa asiantuntijaan. Ei vapauta vastuusta, jos on aihetta epäillä asiantuntijaa, tietojen toimitus asiantuntijalle on huolimatonta ja siksi puutteellista tai asiantuntija on valittu huonoin perusteluin. Voi myös lieventää vastuuta, vaikkei poistaisi sitä kokonaan.

Työturvallisuus
Yrityksellä tulee olla työsuojeluorganisaatio, joka varmistaa turvalliset työolosuhteet ja työskentelytavat. Jos vastuuta työsuojelusta ei ole nimenomaisesti osoitettu kenellekään, vastuu työsuojelusta ja siten työtapaturmista on hallituksella. Tärkeää mm. työkoneiden osalta. Erityisesti kesätyöntekijät perehdytettävä asianmukaisesti ja kaikilla on oltava lainmukaiset suojavarusteet.
Vahingonkorvausta voidaan sovitella jos korvausvelvollisuus olisi kohtuutonta kun otetaan huomioon vahingonaiheuttajan varallisuusolot, toimeentulo ja muut olosuhteet.

Esitysaineiston voit ladata tästä.

> takaisin uutisiin

Hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan korvausvastu

KOMMENTOI

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Liity postituslistalle

SGK-LAKINEUVONTA
Suomen luontoystävällisin golfkenttä
BirdieTime
Matkailun teemanumero 2-18
Golfkenttien Some-näkyvyys
takaisin ylös