Ruoho on vihreämpää jäsenkentillä!

Uutiset

Suomi-golfin strategiatyö jatkuu – Talous- ja toimintaolosuhteet

kirjoittanut Jukka Rimpiläinen | julkaistu 27.09.2015

Hans Weckman käynnisti esityksensä palauttamalla mieliin taloudelliset peruslähtökohdat, joiden kautta koko ala elää ja hengittää. – Ilman pelaajia ei kannata rakentaa kenttiä, ilman golfkenttiä ei ole paikkaa missä pelata, painottaa Weckman ja jatkaa. –Ilman, että toiminta on kannattavaa ei golfkenttiä voida ylläpitää. Nykyjärjestelmä perustuu noin 40 000 talouden ja muutamien satojen yritysten maksukykyyn, tarkoittaen nykyisiä vastikkeiden maksajia.

Golfin peruspalikat
Yksinkertaistettuna lajissamme on kaksi perusasiaa, itse golfpeli ja sen suorituspaikat. Pelaajamassat löytyvät harrastepelaajista ja hieman edistyneemmistä klubipelaajista. Kilpa- ja singelitasoituksen omaavat pelaajat ovat selvä vähemmistö, vaikka heidän äänensä usein eniten kuuluukin. Suorituspaikoiksi lasketaan golfkentät sekä lajin harjoituspaikat, par 3 -kentät, ranget ja lähipelialueet.
Pelaajamassoista löytyvät juniorit, midit, seniorit, naiset ja miehet, jotka edustavat klubigolfareita. Myös golfkentät ovat erilaisia, on osakepohjaisia kenttiä, jotka toimivat pelaavien osakkaiden toimesta ja muutamien pääosakkaiden varassa. On seurapohjaisia kenttiä, Resort-kenttiä sekä jatkossa ehkä enemmän myös Pay and Play -kenttiä sekä investorivetoisia kenttiä.Kaikki yllämainitut muodostavat lajin peruspalikat ja ne täytyy tunnistaa, jotta osaamme rakentaa oikeansuuntaista tulevaisuutta.

Lajin haasteet
1980-1990 -luvuilla kenttiä rakennettiin talouden nosteessa varallisuutta saaneen keskiluokan toimesta. Silloiset 40-50-vuotiaat ovat nyt ikääntyneet eikä enää jakseta pelata yhtä paljon. Nuorempien sukupolvien maailmankatsomus on erilainen, kaikkea halutaan kokeilla, mutta sitoutuminen on vähäistä. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on kovaa ja golfin pelaamiseen kuluu paljon aikaa.
Sekä pelaamisen että taloudenpidon haasteet liittyvät samaan kehitykseen. Myös omistajakunta ikääntyy, jolloin rahoituspohja alkaa murentua, maksavat osakkaat ja osakkeet katoavat. Edessä on tulorahoituksen riittämättömyys eikä investointeihin ja perusparannuksiin löydy maksajia. Vastikepakko hiertää jo nykyisin, entä viiden vuoden kuluttua. Eikä seurapohjaisilla kentillä ole yhtään sen helpompaa.

Mitkä ovat vaihtoehdot?
– Mitä jos lajin pitäisi sopeutua täysin markkinaehtoiseen toimintaan, kysyy Weckman. – Miten rakentaisit toiminnat nyt, jos voisit tehdä sen puhtaalta pöydältä. Millaiset pärjäämismahdollisuudet meillä olisi?
– Golfkentät joutuvat valitsemaan strategisia linjauksia ja tarkentamaan profiiliaan. Nojautuminen laajapohjaiseen osakaskuntaan tulee horjumaan, vaikka useimmilla golfkentillä pidetään varmasti pakkovastikkeesta kiinni viimeiseen saakka.
– Mikäli golfkenttä ei voi kuvitella menestyvänsä markkinaehtoisesti, onko sillä tulevaisuudessa muutenkaan elinmahdollisuuksia, haastaa Weckman. – Jotkut kentät tulevat muuttumaan investorivetoisiksi ja jatkavat toimintaansa markkinaehtoisesti, hän ennustaa.

Tulevaisuuden Suomi-golf
Weckmanin ajatusmallissa tulorahoitus tulee jatkossa pelaamisesta, ei vastikkeista. Syntyy myös kenttien yhteenliittymiä ja erilaisia yhteistyösopimuksia, joilla kustannuksia jaetaan. – Osakkuuden kehitelmä ja lisäarvo voisi olla pelimahdollisuus useilla kentillä vuosimaksua vastaan, hän arvioi. – Myös pelaaminen ilman Golfliiton jäsenyyttä lisääntyy, muiden Euroopan maiden tapaan. Golfseurojen merkitys asettuu sekin ennen pitkää kyseenalaiseksi. Mikäli aloitamme puhtaalta pöydältä, tarvitaanko erillisiä golfseuroja, kysyy Weckman.
– Suomi-golfin strategiatyössä on myös osattava kysyä oikeita kysymyksiä. Kääntyykö golfpelaajien määrä enää koskaan nousuun? Tuleeko golfista sittenkään koko kansan harrastus, kuten aiemmissa strategioissa on ajateltu. Ja kuvitteleeko vielä joku, että voimme jatkaa niin kuin mitään ei olisi tapahtumassa?
Kun ajatusleikkiä – puhtaalta pöydältä – jatketaan voidaan myös kysyä onko Golfliiton jäsenmaksu nykymuodossaan kestävällä pohjalla? Olisiko mahdollista turvata liiton peruspalvelut jollakin toisella tavalla? Malli, jossa klubigolfari maksaisi vain pienen perusmaksun, harrastekilpailija hieman suuremman, jolla tasoitustakin ylläpidettäisiin. Tällöin kilpapelaajat maksaisivat oman kilpailemisensa lisenssimaksuina kuten muissakin lajiliitoissa. Voisiko tällainen hinnoittelu turvata liiton toiminnan, kysyy Weckman.

Miten strateginen ajattelu jatkuu?
– Kun kerran Suomi-golfin strategiaa pohditaan laajalla rintamalla, olisiko nyt oikea aika heittää kaikki palikat ilmaan ja katsoa millaiselta alustalta Suomen golf tulevaisuuteen viedään, visioi Hans Weckman esityksessään. – Olisiko aika yhdistää resurssit Suomi Golfin tasolla ja kohdistaa ne oikeisiin kohteisiin. Suunnata ne sellaisiin toimintoihin, jotka todellakin rakentavat lajin tulevaisuutta, hän painottaa.
– Suomi Golf olisi tällöin kattojärjestönä, joka koordinoisi golfiin liittyviä asioita mandaattinsa mukaisesti. Sen pääosapuolina olisivat pelin ja suorituspaikkojen edustajat ja muina edustajina eri henkilöjärjestöt. Golfpelin vastuutahona voisi olla Suomen Golfliitto tai sen kehitelmä ja suorituspaikkojen edustajana SGKY:n tapainen yhteisö.
Kattojärjestön edustajat toimisivat yhteisissä tiloissa yhteisiä resursseja jakaen. Yhteinen strategia ohjaisi päämääriä, joita kukin taho edistäisi oman yhteisönsä ja identiteettinsä kautta. Tällöin Yhteinen Suomi Golf strategia palvelisi golfpelaajia, mutta näkyisi nykyistä enemmän myös lajin ulkopuolella.

Oheinen kaavio on esityksen pohjalta tehty luonnos selkeyttämään eri tahojen roolia kokonaiskuvassa.

> takaisin uutisiin

Suomi-golfin strategiatyö jatkuu – Talous- ja toimintaolosuhteet

KOMMENTOI

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Liity postituslistalle

SGK-LAKINEUVONTA
Suomen luontoystävällisin golfkenttä
BirdieTime
Matkailun teemanumero 2-18
Golfkenttien Some-näkyvyys
takaisin ylös