Ruoho on vihreämpää jäsenkentillä!

Suomen ympäristöystävällisin golfkenttä!

Tapiola Golfin kenttähanke on ainutlaatuinen ympäristöteko

Teksti: Jukka Rimpiläinen/Honour-lehti, Pertti Itkonen ja Ilkka Kaivosoja/Tapiola Golf. Kuvat: Teemu Kiiskinen/Twelve

Suurelle yleisölle ja osalle golfareistakin Tapiolan golfkentän rakentamishistoria on vielä tuntematon. Vanhalle, vuonna 1986 suljetulle kaatopaikalle löytyi ainutlaatuista uusiokäyttöä, jossa golfkenttätoiminta ja yleinen virkistyskäyttö ovat sulassa sovussa. Alueen kunnostus on samalla muuttanut keskeisen kaupunkialueen kehittämisedellytyksiä totaalisesti. Aiemmin vaikeasti hyödynnettävä läjitys- ja varastoalue saa uusien toimintojensa ansiosta viereensä Retail Parkin, ja kaupunki kaavoittaa alueen 2500 asukkaalle paikkaan, jota ei aiemmin voitu kaatopaikkariskien johdosta hyödyntää. Tapiolan golfkenttä on siis ympäristöteko alusta alkaen.

Ennen vuosituhannen vaihtumista Tapiola Golfin toimitusjohtaja Pertti Itkonen työskenteli kunnallishallinnossa mm. ympäristökysymysten parissa. Hän tunsi jo silloin Mankkaan entisen kaatopaikka-alueen ja pohti sen hyödyntämistä virkistyskäyttöön. Vuodesta 1986 golfia harrastaneena hän innostui golfkenttäajatuksesta ja ryhtyi yrittäjänä viemään hanketta eteenpäin. 12 vuotta myöhemmin, syyskuussa 2012 vietettiin kentän esiavajaisia, olivathan ensimmäiset 9 reikää valmiina.

Vaativaa maapohjan kunnostusta
Ensimmäistä kertaa Suomessa on rakennettu täysimittainen 18-reikäinen golfkenttä yhdyskuntajätteen kaatopaikan päälle. Kaatopaikan kunnostuksen ja golfkentän rakentamisen suunnitteluprosessit sekä rakennusvaiheet integroitiin tehokkaasti.
Vuosina 1957-1986 käytössä ollut kaatopaikka sijoittuu suolle, jossa noin 4 metrin turvekerroksen alla on 10-15 metriä pehmeää savea. Kaatopaikan käytön aikana alueella tapahtui useita pieniä ja yksi massiivinen sortuma. Pohjamaan vakavuusongelma ratkaistiin perusteellisiin maaperän vakavuustutkimuksiin perustuvin jätetäytön siirroin sekä vastapengerrakenteella. Mankkaan kaatopaikka kunnostettiin osittain jo 1990-luvulla. Tuolloin kaikkiaan 48 hehtaarin alueesta saatiin 17 hehtaaria kunnostettua ja tälle alueelle asennettiin metaanipitoisesta kaatopaikkakaasusta talteen ottava kaasunkeräysjärjestelmä. Vuonna 1997 kerätty kaasu poltettiin alueella sijaitsevassa soihtupolttimessa. Espoon kaupungin tavoitteena oli sulkea kaatopaikka nykymääräyksiä noudattaen ja parantaa läheisten alueiden maankäyttöä tehostamalla kerättävän kaatopaikkakaasun talteenottoa. Vuonna 2000 Espoon kaupunki ja Tapiola Golf aloittivat selvitykset kaatopaikka-alueen lopullisesta kunnostuksesta ja muuttamisesta golfkentäksi ja yleiseksi virkistysalueeksi. Lopulta vuonna 2007 saatiin ympäristölupa kaatopaikan sulkemiseksi ja alkoi pitkäaikainen ja monipuolinen kehitysprojekti. Rakennettiin mm. uusi kaasujen talteenottojärjestelmä, imulinjoja ja pystykaivoja sekä uusi pumppaamo. Kunnostuksen myötä myös alueen vedet saatiin hallintaan siten, etteivät sadevedet tai puhtaat pintavedet päässeet kosketuksiin kaatopaikkavesien kanssa tai toisin päin. Tapiola Golf teki kentän pintamuotoilun yhteydessä hulevesien keruujärjestelmän, jossa vedet ohjataan omaan kasteluvesialtaaseen. Kunnostuksen jälkeen alueen tilavuus on noin 2,5 miljoonaa kuutiota ja kokonaismassa noin 1,8 miljoonaa tonnia.
Koko golfkenttäalueen alle asennettiin betoniitti- ja salaojamatot, joiden päälle levitettiin suojahiekka ja peittokerros.

Tekniset, taloudelliset, ekologiset ja esteettiset seikat
Kaatopaikan sulkemissuunnittelu ja golfkentän suunnittelu tehtiin samanaikaisesti ja hyvässä yhteistyössä. Kaatopaikan pinnanmuotoilu ja esipeitto suunniteltiin golfkenttäarkkitehtuurin perusteella, joka mahdollisti molempien hankkeiden tehokkaan massanhallinnan.
Hankkeen kustannuksia alensi merkittävästi se, että kaatopaikan esipeitossa ja pintakerroksissa pystyttiin hyödyntämään ylijäämämaa-aineksia. Hankkeen toteuttaminen tulee mahdollistamaan rakentamattoman lähialueen toteuttamisen korkeatasoiseksi asuin- ja liikealueeksi. Kaatopaikan viereen ei halunnut kukaan, mutta golfkenttää kelpaa katsella. Lähiasuntojen ja -kiinteistöjen arvo alkoi kohota jo ennen hankkeen kaavoituksen käynnistymistä eli noin 6 vuotta ennen kaatopaikan kunnostuksen alkua.

Ympäristövaikutukset
Osalla kaatopaikkaa oli vanha 1990-luvulla rakennettu kaasunkeräysjärjestelmä. Kunnostuksen yhteydessä kaasunkeräys on rakennettu kattamaan koko kaatopaikan 50 hehtaarin alue. Kaatopaikkakaasun talteenotto on tehostunut merkittävästi. Päästöjen väheneminen vastaa 17.000 CO2 tonnia, joka vastaa noin 9.600 tavallisen henkilöauton (150g/km ja 20.000 km/v) CO2 -päästöjä vuodessa. Aiemmin soihtupolttimessa hävitetty kaatopaikkakaasu hyödynnetään nyt biokaasupumppaamon viereen rakennetussa kaukolämpölaitoksessa kapasiteetilla, joka vastaa 600 omakotitalon lämmitystarvetta.
Kunnostuksen yhteydessä on otettu vastaan puhtaita ylijäämämaita noin 80.000 kuormaa, jotka olisi jouduttu viemään keskimäärin 20 km kauempana sijaitsevalle Kulmakorven maankaatopaikalle.
Aluetta käytettiin aiemmin maanläjitykseen ja avovarastointiin, ja lisäksi se oli muodostunut laittomaksi pienkuormien kaatopaikaksi. Alueen yleisilme oli erittäin epämääräinen, kaatopaikkakaasu haisi ja ojat olivat ruosteenvärisen veden täyttämiä. Lisäksi osalla aluetta oli sortumavaara. Kunnostuksen ja golfkentän rakentamisen myötä alueesta on muodostunut yksi Espoon kauneimmista hoidetuista liikunta- ja virkistysalueista. Kentän ympäri ja poikki kulkevat yleisessä käytössä olevat ulkoilureitit, jotka talvisin laajenevat golfkentän alueelle.

Ansiokas toteutus ja lopputuotteen korkea laatu
Hyvin toiminut yhteistyö kaatopaikan sulkemisen ja golfkentän rakentamisen välillä on mahdollistanut hankkeen laajuuteen nähden nopean toteuttamisen. Golfkenttä on saanut kiitosta erittäin korkealaatuisesta toteutuksesta sekä pelillisten että esteettisten kriteerien kannalta. Kentän toteuttaminen on eheyttänyt kaupunkirakennetta ja mahdollistanut asuin- ja liikerakentamisen ympärilleen. Golfkenttä työllistää kesäisin yli 20 henkeä.
Euroopassa on vain muutama kaatopaikan päälle rakennettu golfkenttä ja hanke on herättänyt suurta mielenkiintoa golfarkkitehtien keskuudessa.
Kentälle on asennettu Suomen tehokkain kuivatus- ja kastelujärjestelmä, joka auttaa optimoimaan kastelutarpeen aikaansaaden veden säästöä. Kasteluvettä kerätään sadevesikaivojen ja putkistojen avulla noin 20 hehtaarin alueelta tasausaltaaseen, johon pumpataan myös porakaivovettä sen jälkeen kun sitä on ensin hyödynnetty klubitalon jäähdytykseen

Kentänhoidon ympäristönäkökulmat
Tapiola Golfia rakennettaessa otettiin ympäristöseikat huomioon periaatteella ”tehdään välttämättömyydestä hyve”. Kentän kastelujärjestelmäksi valittiin parasta saatavilla olevaa teknologiaa. Ns. kaksirivisen järjestelmän jokaista sadetinta pystytään ohjaamaan verkon kautta niin, että kastelua suunnataan sinne missä sitä kulloinkin tarvitaan, koska 55 hehtaarin golfkentälle mahtuu useita erilaisia pienilmasto-olosuhteita. Sadettimia kentällä on lähemmäs 1000.

Golfkentän kuivatus
Golfkentän hyvä kuivatus on kasteluakin tärkeämpää – sitä on melkein mahdoton jälkikäteen säätää. Tapiola Golfin kuivatusjärjestelmä palvelee samalla kaatopaikan kunnostuksen ja jälkihoidon tarpeita, sillä jätehuoltosäädösten mukaan pintavesien imeytyminen täytön kerroksiin on estettävä. Tapiola Golfin tehokas kuivatusjärjestelmä koostuu lukuisista pienistä, kentän voimakkaalla muotoilulla aikaan saaduista valuma-alueista, joiden avulla sadevedet ohjataan noin 600 sadevesikaivoon ja niiden kautta kasteluvesialtaaseen, jonne on ohjattu valumavedet melkein puolen kentän alueelta. Klubitalon rakentamisen ja sen maalämpökaivojen porauksen yhteydessä porautut kaksi 160 metristä vesikaivoa tekevät Tapiola Golfista kasteluveden suhteen omavaraisen.

Nurmilajikkeet
Tapiola Golf on links-kenttä ja sen nurmilajikkeet valittiin sen mukaisesti. Viheriöillä ja väylillä on käytetty nata-voittoista usean lajikkeen seosta, joka tyytyy niukkuuteen sekä kasteluveden että ravinteiden saannissa.
Golfkentän laatu on aina parempi, mitä pienemmällä typpimäärällä sitä lannoitetaan. Viheriöillä olennaisin ominaisuus on nopeus eli pallon vieriminen viheriön pintaa pitkin. Kasvuston tiheys myös edistää tätä ominaisuutta. Viheriöt leikataan aamulla ja typen aiheuttama pituuskasvu hidastaa viheriötä sekä asettaa iltapelaajat täysin eriarvoiseen asemaan. Turhan voimakas lannoitus on myös ylimääräinen kustannus sekä lannoitteiden hankkimisen, että sitä seuraavan työmäärän lisääntymisen kautta. Työtä ei aiheuta ainoastaan kasvava leikkuutarve, vaan myös kuitukerros paksuuntuu nopeammin, mikä aiheuttaa sekä lisää työtä että muita hoidollisia ongelmia.

Lannoitteet
Golfkenttien käyttämät lannoitteet ovat alansa parhaimmistoa. Nitraatti on huuhtoutumisen kannalta ongelmallinen typen muoto ja sitä golfkentillä käytetään varsin vähän ja harvoin, ainoastaan niin pieniä määriä kerrallaan, mitkä menevät kasveille suoraan käyttöön. Perinteisistä lannoitemuodoista käytetään lisäksi jonkin verran ammoniumtyppeä ja ureatyppeä jotka muuttuvat nitrifikaation myötä kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Näitäkin typen laatuja käytetään vain vähän. Käytössä on lähes yksinomaan joko hidasliukoisia tai kontrolloidusti liukenevia lannoitteita, joissa typpi vapautuu hitaasti. Käytössä on useita erilaisia vaihtoehtoja, joista useimmat perustuvat lämpötilan, kosteuden tai maan mikrobien vaikutukseen. Orgaanisia lannoitteita käytetään myös. Niiden typen vapautuminen edellyttää mineralisaatiota ja on sopivan hidasta kasvien kannalta, lisäksi niillä saadaan myös ylläpidettyä maan mikrobiston toimintaa, jolla on luontaisen ravinnevaikutuksen lisäksi muitakin hoidollisia etuja.

Hallittua lannoitusta
Lannoituskäytännöt perustuvat pieniin ja usein toistuviin levityskertoihin. Levitys ja annostelu on tarkkaa, koska lannoitteet ovat kalliita ja pienistäkin yliannostuksista syntyy laadullista haittaa. Ja tässä yhteydessä yliannostuksella tarkoitetaan vaikkapa sitä, että jos viheriölle suunniteltu viikkotyppimäärä on vaikkapa 3 kg, varttikilon ylitystä ei hyväksytä, vaan pyritään juuri tuohon kolmeen kiloon. Tällainen lannoitus voidaan toistaa vaikka kerran viikossa tai parin viikon välein. Peliväylillä, jotka ovat pinta-alaltaan suurin tehokkaasti hoidettu alue, käytetään yksinomaan hitaasti tai kontrolloidusti liukenevia lannoitteita. Tämä on erityisen tärkeää jo käytännön syistä, väylien pitää olla aina lyhyeksi leikatut ja siistit. Nopeavaikutteiset typpilannoitteet aiheuttavat kasvuryöpsähdyksen, mikä aiheuttaa paitsi valtavasti ylimääräistä leikkuutyötä, myös epäsiistin näköistä leikkuujätettä. Kiitosta siitä ei kenttämestari saa.
Edellä on lueteltu Tapiola Golfin kentänhoidon pääperiaatteita. Huomattavaa on, että ei ole yhtään asiaa, joka kentänhoidon tai pelaamisen kannalta puoltaisi voimakasta lannoitusta, päinvastaisia seikkoja on useita. Golfkenttämestareista monet ajattelevat vihreällä tavalla, mutta jokaisella, jolla on halu tehdä työnsä mahdollisimman hyvin, on pyrkimys käyttää lannoitteita mahdollisimman vähän ja tarkasti.

Tavoitteet korkealla
– Alussa oli lukuja yleisistä lannoitustasoista. Oma ennätykseni viheriöiden hoidossa on alle 40 kiloa typpeä hehtaarille, viime kauden toteutuma oli 72 kiloa puhtaaksi typeksi laskettuna, kertoo Tapiola Golfin kenttämestari, Ilkka Kaivosoja. – Monet alittavat nämäkin määrät ja sadan kilon määrät ovat tavanomaisia. On selvää, että näin pienet määrät vaativat lusikkaruokintaa sekä sen lisäksi maan luontaisen mikrobiston ylläpitoa. Fosforia käytimme 5,2 kiloa, tuollaisella määrällä pärjääminen edellyttää, että sen annostelu on jo melko tarkkaa sekä määrällisesti että ajallisesti.
Toki korkeampiakin typpimääriä käytetään, ja koetulosten mukaan niin on täysin mahdollista tehdä ilman valumia tai huuhtoutumista. Alhaisia typpimääriä käytän tässä kuvaamaan sitä, mihin kentät pyrkivät ja mitä korkeatasoinen kentänhoito edellyttää, siis ei korkeaa lannoitustasoa vaan matalaa, painottaa Kaivosoja.
– Golfala on tehnyt ja tekee paljon työtä sen eteen, että harrastuksemme ja ammattimme ei kuormittaisi luontoa vaan omalta osaltaan parantaisi sen laatua. Olemme pitkällä tässä työssä ja uskallamme väittää, että golfkenttien ympäristövaikutukset ovat positiivisia. Tapiola Golfista uskallamme sanoa, että kokonaisuutena, ottaen huomioon kenttähankkeen kaikki vaiheet rakentamisesta pitkän aikavälin käyttöön, kenttämme hiilijalanjälki on jopa negatiivinen – mikä on tietysti positiivista, painottaa Kaivosoja.
– Kuten inhimillisessä toiminnassa yleensäkin ovat yksittäiset ongelmat mahdollisia, mutta näiden onnistuneet ratkaisut ovat osoittaneet, että asianmukaiset rakenteet ja osaava hoitohenkilöstö pystyvät saattamaan asiat kestävälle uralle. Se on sekä golfin että ympäristön etu ja teemme ylpeinä työtämme luonnon parissa‚ hän jatkaa.
– Golfkenttä tarjoaa iloa ja virkistystä niin golfin harrastajille kuin muillekin ulkoilijoille. Golfkentän kaunis ja hoidettu ympäristö tarjoaa kentällä ja sen ympäristössä ulkoilumahdollisuuksia ja silmäniloa ympäri vuoden, summaa Ilkka Kaivosoja.


Tapiola Golf ja TAGi – ympäristöasiat hallussa
Tapiola Golfin lisäksi klubitalossa eli TAGissa toimii Ravintola Vista, moderni Golf Centerin myymälä opetusstudioineen sekä OnGolf-matkatoimisto. Kiinteistön rakentamisvaiheessa huomioitiin keskeisiä energiansäästöratkaisuja ja toimia.
Tapiola Golfin toimitusjohtaja, Pertti Itkonen listasi useita ympäristöystävällisiä seikkoja. – Keskeinen sijaintimme säästää polttoainetta ja vähentää kasvihuonekaasuja myös kentän toimiessa. Kentällemme pääsee jalan, pyörällä ja bussilla, mikä on erityisesti ajokortittomille junnuille tärkeää. Tapiola Golf tarjoaakin ympäristöystävällistä lähigolfia niille noin 16.000 golffarille, jotka asuvat alle 10 minuutin ajomatkan päässä golfkentästämme. Kesäkuun puolivälissä parkkipaikallemme asennettiin Fortumin sähköautojen latauspaikat neljälle autolle. Tarvittavaan amppeerimäärään varauduttiin jo talon rakennusvaiheessa.

Ravintola Vista huomioi sekin ympäristöasiat. – Kierrätämme biojätteet, pahvit, tölkit ja lasit. Eli kaikki lajitellaan erityisen hyvin, lisäksi ruokaöljyille on oma kierrätysksensä. Ostoissa käytetään pääosin kotimaista tuotetta ja tuetaan ostoissa luontoystävällisiä merkintöjä. Emme käytä tonnikalaa tai muita uhanlaisia lajikkeita/lajeja. Pesuaineista käytössä ovat GLNDn-Super 10 ja LDC – molemmat ovat ympäristöystävällisiä tiivisteitä.
Klubitalo lämmitetään maa-lämmöllä ja samasta järjestelmästä saatava viileys jäähdyttää kesällä. Korkean ja kuutioiltaan ison alakerran liiketilan kaikki lämmitys ja jäähdytys hoidetaan lattiaputkistolla, mikä on hyvin tehokasta. Lämpö ja viilennys hyödyttävät parhaiten lattiatasoa, eli siellä missä ihmiset ovat. Valaistuksessa käytetään vain Led-valoja.
Golf Center – Kaikki verkkokauppalähetykset pakataan aina pahveihin, jotka ovat tulleet alkuperäisten lähetysten pakkausmateriaaleina. Muuten ne menisivät suoraan pahvipuristimeen ja toki normaaliin pahvikierrätykseen, mutta nyt ne palvelevat vielä kerran alkuperäisessä tehtävässään pakkausmateriaalina. Eli mitään uusia pakkauksia ei tarvitse teettää verkkokaupan lähetyksiä varten.
Ja kassalla kysymme aina laitetaanko pussiin vai säästetäänkö luontoa. Yllättävän usein tämäntyyppisen ostoksen saa kuljetettua ilman muovipussiakin.

Ympäristön huomioiminen on nykyaikaa
Tapiola Golf on erinomainen esimerkki ympäristöasioiden korostumisesta kun uusinta tietoutta ja osaamista hyödynnetään. Tiedämme, että ympäristöasioilla on merkitystä kuluttajan mielessä, valintojen äärellä.
Honour-lehden toimitus uskoo, että Tapiola Golfin tarina saa myös golfin ulkopuoliset tahot ymmärtämään, miten merkittävä ympäristöteko kentän rakentamisen yhteydessä tehtiin. Eikä valtakunnallinen huomioiminen olisi yhtään liikaa – olisiko palkitsemisen paikka, jopa.

Ilkka Kaivosojan rooli Tapiola Golfin syntymiseen

– Kun kenttähanke käynnistyi vuonna 2000, varsin pian kävi ilmi, että tarvitsemme kenttäarkkitehdin, joka on suunnitellut ns. brownfield-kenttiä aikaisemminkin. Tällainen arkkitehti löytyi Chicagosta, Timothy Nugent, jonka isä oli myös kenttäarkkitehti erikoistuen vaikeisiin pohjaolosuhteisiin suunniteltuihin kenttiin, erityisesti vanhojen keskeisesti sijaitsevien kaatopaikkojen hyötykäyttöön golfkenttinä, kertoo Tapiola Golfin toimitusjohtaja Pertti Itkonen.
– Kenttähankkeen edetessä etsimme myös henkilöä, jolla olisi kokemusta golfkenttien rakennus- tai kunnostushankkeiden johtamisesta ja samanaikaisesti kentänhoidosta. Usean ehdokkaan joukosta valikoitui Ilkka Kaivosoja, jolla oli pitkä meriittilista näissä asioissa ulottuen Golfliiton kenttäkonsultin töistä kenttien perusparannushankkeisiin.
– Ilkan roolina kenttähankkeessamme oli toimia projektipäällikkönä ja sopimuksemme mukaan hän jatkaisi kenttämestarina kentän valmistuttua.
Projektipäällikön tehtävänä oli kenttärakentamisen operatiivinen johtaminen ja sen yhteensovittaminen samanaikaisesti kaupungin teettämään kaatopaikan kunnostusurakkaan. Tehtävä käsitti käytännössä kaikki operatiiviset työvaiheet kuten mm. henkilöstön värväyksen ja johtamisen, maa-aineisten vastaanoton järjestämisen, tarvikkeiden, koneiden ja kaluston hankinnan, vuokrauksen ja huollon järjestämisen, työvaiheiden yhteensovittamisen kaatopaikan rakennusurakan ja käytännön rakentamiseen osallistuneen kenttäarkkitehdin kanssa, suunnitelmien täsmentämisen kenttäarkkitehdin kanssa jne. Tehtävälista on pitkä ja hankkeen erikoisluonteisuuden vuoksi päällikkötason henkilöstöä projektipäällikön tueksi oli melkein mahdoton löytää, muistelee Itkonen.
– Tapiola Golfin rakennuspaikka poikkesi kaikin tavoin tavanomaisesta golfkentästä. Alueen kaatopaikkahistoria ja sijainti keskellä asuinalueita asetti hankkeelle aivan omat erityishaasteensa, joiden voittamisessa Kaivosoja osoitti innovatiivisuutta ja neuvokkuutta. Ilkka Kaivosoja hoiti projektipäällikön tehtävänsä erinomaisesti tehden kenttärakentamisen vuosina 2010-2012 pitkää päivää monen miehen edestä, summaa Pertti Itkonen.

VUODEN YMPÄRISTÖTEKO 2013


Suomen Golfliiton hallitus myönsi 8.3.2013 Tapiola Golfille ympäristöpalkinnon. Tapiolan kenttä on rakennettu Espoon Mankkaan vanhan kaatopaikan päälle. Palkintoperusteissa Golfliitto korosti, että kaatopaikan muuttaminen liikuntapaikaksi ja koko alueen maisemointi on merkittävä ja esimerkillinen ympäristöteko. Ympäristö on otettu monella tapaa huomioon myös Tapiola Golfin toiminnassa. Esimerkiksi kaatopaikan kaasut otetaan talteen energiaksi, käytössä on paljon sähköllä toimivia koneita ja kentän rakenteissa on huomioitu se, että alla oleva jätevuori painuu hitaasti kokoon. Suomessa Tapiola Golf on ensimmäinen kaatopaikan maisemoinnin myötä käyttöön otettu golfkenttä.

Ilkka Kaivosoja (vas.) sai esitellä vasta valmistunutta golfkenttää
avajaisvieraille vuonna 2012.

Tapiola Golfin klubitalossa TAGissa huomioitiin kiinteistön rakentamisvaiheessa keskeisiä energiansäästöratkaisuja ja toimia.

Moderni Golf Centerin myymälä opetusstudioineen.

OnGolf matkatoimisto.

Ravintola Vista huomioi sekin ympäristöasiat.

Golfkenttä on saanut kiitosta erittäin korkealaatuisesta toteutuksesta sekä pelillisten että esteettisten kriteerien kannalta.

Klubitalon rakentamisen ja sen maalämpökaivojen porauksen yhteydessä porautut kaksi 160 metristä vesikaivoa tekevät Tapiola Golfista kasteluveden suhteen omavaraisen.

Liity postituslistalle

SGK-LAKINEUVONTA
Suomen luontoystävällisin golfkenttä
BirdieTime
Matkailun teemanumero 2-18
Golfkenttien Some-näkyvyys
takaisin ylös