Ruoho on vihreämpää jäsenkentillä!

Suomen Golfkentät ry ajaa organisaatiomuutosta Suomen golfiin

Suomen Golfkentät ry:n hallituksen puheenjohtaja Hans Weckman on yksi aktiivisimmista jäsenistä Suomen golfin strategiatyössä. Yhdistys on ajanut uutta mallia Suomi golfin organisointiin, jossa kenttäyhtiöillä olisi suurempi rooli päätöksenteossa. 

Miksi kenttäyhtiöiden roolin kasvattaminen on tärkeää?
– Golfia pelataan pääasiassa yksityisin varoin rakennetuilla ja ylläpidetyillä kentillä. Ellemme pidä huolta kentistä ja niiden taloudellisesta menestyksestä, ei meillä ole pelipaikkoja. Näitä osakekenttiä käyttävät kaikki, joten on selvää, että kenttäyhtiöillä tulee olla suurempi päätösvalta myös valtakunnan tason päätöksenteossa. Nykyisin suurinta valtaa käyttää Golfliitto ja sen seurojen edustajat. Kuinka hyvin siellä ymmärretään kenttien haasteita?

Millaista osaamista kenttäyhtiöiden edustajat toisivat lajin tulevaisuutta ajatellen?
– Edelliseen vastaukseeni liittyen valtaa Suomessa käyttävät pääosin seurojen edustajat Suomen Golfliiton liittokokouksissa, liittovaltuustossa ja hallituksessa. Meidän olisi saatava päätöksentekoon mukaan yhtiöiden edustajia, jotka työelämässäänkin toimivat vastuutehtävissä ja toisivat laajaa talous- ja lakiosaamista lajin pariin.

Olet itse jäsenenä talous- ja toimintaolosuhteet työryhmässä. Miten sen työ on viimeisen vuoden aikana edistynyt?
– Haluaisin lähteä liikkeelle aivan alusta, vuodesta 2014, jolloin toimialapäivien yhteydessä järjestetyssä työpajassa kokousväki sai laittaa keltaisille lapuille tärkeimpinä pitämiään asioita esille. Työpajaa johti Kari Kasanen ja hän nosti 10 eniten ehdotettua aihepiiriä esiin. Näistä 7 oli ns. normaaleja aiheita, mutta oli myös osakkeisiin ja talouteen liittyviä asioita. Kun niitä sitten käsiteltiin, syntyi 4 painopistealuetta; kilpagolf, juniorit, viestintä ja talous- ja toimintaolosuhteet. Tässä vaiheessa ensimmäistä kertaa kenttien mukanaolo otettiin strategiaan mukaan.
– Prosessi jatkui keväällä 2015 ja kesäkuun alussa järjestettiin yksi isompi tapahtuma Talissa. Siellä oli runsas osanotto, pääosin Golfliiton väkeä, mutta myös eri toimialajärjestöjen edustajia. Sen työryhmissä tuli jo konkreettisia ehdotuksia esille ja luvattiin ryhtyä toimiin, mutta mitään ei tapahtunut.
– Seuraavaksi pidettiin syyskuussa 2015 talous- ja toimintaolosuhteet -aiheen ympärillä oma kokous ja siinä halusin käyttää puheenvuoron ja näyttää esitykseni, jossa oli mukana myös uusi Suomen golfin strategian organisaatio. Esitys jäi mukaan strategian materiaaleihin ja organisaatiokaaviota esiteltiinkin satunnaisesti.
– Suomen golfin strategiaa työstettiin Suomen Golfkentät ry:n omassa työryhmässä eteenpäin ja samalla uudistettiin yhdistyksen omia sääntöjä. Suomen Golfkentät ry:n hallituksen kokous pidettiin syyskuun lopulla ja siellä yhdistys hyväksyi tehdyt esitykset. Golf-liiton kokous pidettiin marraskuussa ja siellä Suomen golfin strategia esiteltiin valmiina. Pidin silloin 5-6 kohdan esityksen, jossa totesin, että Golfliiton strategia on vasta raami, jota tulisi vielä työstää. Golfliitto vei kuitenkin asiaa oman aikataulunsa mukaisesti eteenpäin.
– Liittovaltuuston kokouksen jälkeen pidettiin Suomen Golfkentät ry:n oma kokous, jossa lopullinen oma esitys hyväksyttiin ja koko hallitus oli vahvasti sen takana. Sen jälkeen järjestettiin Golf-liiton liittokokous Jyväskylässä, jos-
sa myös käytiin orastavaa keskustelua strategiasta, mutta lopulta sen laajempaan käsittelyyn ei ollut riittävästi aikaa.
– Kevään 2016 aikana ei tapahtunut oikein mitään, huhtikuussa oli yksi kokous, jossa perusasioita käytiin nopeasti läpi. Siinä vaiheessa minulta alkoi jo mennä usko – eihän tästä tule mitään. Onneksi keskustelin asiasta Uudenmaan alueen puheenjohtajan, Rainer Hellingin kanssa, joka antoi tavoitteillemme tukea. Pattitilanne lähti purkautumaan Uudenmaan alueen kautta Jyrki Nykäsen kutsuessa asianosaiset koolle Handelsgilletiin. Siinä kokouksessa esitin mielipiteeni, että Suomen Golfin strategiatyö oli ilman johtajaa, vaikka toisenlainenkin mielipide nostettiin ilmaan. Golfliiton hallituksen jäsen, Jyrki Nykänen oli samaa mieltä kanssani, ja kun saimme vielä Elisabeth Spåren mukaan syntyi ajatus ohjausryhmän perustamisesta. Samassa kokouksessa halusin jälleen kertoa Suomen Golfkentät ry:n näkemykset ja sain sen lopulta esittää, vaikkei se ollutkaan kokouksen asialistalla. Kokouksessa Elisabeth Spåre otti ohjat käsiinsä ja hänet nimitettiin sekä ohjausryhmän että talous- ja toimintaolosuhteet -ryhmän puheenjohtajaksi. Ja kuten tiedämme, sen minkä Elisabeth ottaa tehtäväkseen, sen hän tekee kunnolla.
– Kesän lopulla saimme kuulla, että Timo Laitinen ei jatka liiton puheenjohtajana. Varapuheenjohtajan paikalta ehdokkaaksi ilmoittautui Toni Laakso Turusta ja Suomen Golfkentät ry kutsui hänet keskustelutilaisuuteen, jossa meillä oli mahdollisuus esitellä omia tavoitteitamme. Saimme esiteltyä hänelle yksimielisen näkemyksemme roolistamme Suomen golfin strategiassa sisältäen ajamamme organisaatiomuutoksen. Meille jäi hyvä käsitys siitä, että mielipiteemme tuli huomioiduksi.
– 24.10. järjestettiin mielenkiintoinen Uudenmaan alueen kokous, jossa Suomen Golfliiton hallituksen jäsen ja varasijalla oleva jäsen valittiin kuuden hyvän ehdokkaan joukosta. Kokouksessa kuultiin myös monia hyviä puheenvuoroja, mutta jäin kaipaamaan todellista signaalia siitä, että kaikki ovat tosissaan mielipiteissään. Todellinen signaali voisi olla aiesopimus, joka sisältäisi jollakin aikataululla merkittäviä muutoksia ja linjauksia, joita voitaisiin rakentaa 2018-2020 aikana.

Mitä konkreettisia uusia toimia on näköpiirissä?
– Olemme pitäneet aktiivisesti yhteyttä FGMA:n ja PGA:n kanssa selvittääksemme kannatusta tavoitteillemme näiltä tahoilta. Konkreettisena ratkaisuna olemme etsimässä Suomen Golfkentät ry:lle ja FGMA:lle yhteistä toiminnanjohtajaa. Tarkoitus ei ole yhdistää yhdistyksiä vaan saada käyttöömme palkattu toimihenkilö, jolla olisi mahdollisuus hoitaa kummankin yhdistyksen asioita. Nykytilanteeseen verrattuna tällainen resurssi voisi tuottaa sekä jäsenkentillemme että FGMA:n jäsenille huomattavasti enemmän ja parempaa palvelua. FGMA:n kanssa aiesopimus on allekirjoittamista vailla ja sen jälkeen ryhdymme etsimään tehtävään sopivaa henkilöä. Toiveenamme on lisäksi, että kyseinen henkilö toimisi Suomen Golfliiton tiloissa, jolloin saumaton tiedonkulku näiden kolmen toimijan välillä olisi mahdollista.

Pitkällä tähtäimellä SGK:n tavoitteena on uudistaa Suomen golfin organisaatiomallia, jolla lajin tulevaisuus turvataan. Millä aikajaksolla uskot sen olevan mahdollista?
– Toni Laakso Uudenmaan aluekokouksessa sanoi, että ellei keväällä näy merkkejä siitä, että yhteinen tahto on löytynyt, voidaan todeta, että se juna meni sitten jo. Se oli rohkaiseva viesti ja uskomme sen tarkoittavan nimenomaan aiesopimusta, jossa on kirjattuna aikatalu muutoksille.
– Toinen asioita eteenpäin jouduttava toimi olisi mielestäni golfin isoa kuvaa katsova työryhmä, jonka jäseninä näkisin Golfliiton puheenjohtajan, Suomen Golfkentät ry:n puheenjohtajan ja esimerkiksi Liittovaltuuston puheenjohtajan.

Olet myös strategian ohjausryhmän jäsen ja tulette saamaan muiden työryhmien raportit käsiteltäviksi. Ohjausryhmä pitää strategiatyön langat käsissään ja sen jäsenet edustavat kaikkia tärkeimpiä toimijoita. Miltä sen toiminta on vaikuttanut ensimmäisten tapaamisten perusteella?
– Strategian työryhmistä Naisgolf on pisimmällä, mutta he pääsivätkin aloittamaan työnsä aiemmin. Olemme saaneet myös muiden työryhmien raportit katsottavaksemme ja järjestelmä tuntuu toimivan. Ohjausryhmän työ on strukturoivaa, kiitos Elisabethin. Seuraava kokouksemme on 24.10., jossa seuraavan kerran käymme asioita läpi. Ohjausryhmän kokoonpano on erinomainen ja tarjoaa mahdollisuuden tavata kaikki toimijat yhdellä kertaa.

Uskotko, että Suomen Golfliiton edustajat ymmärtävät mikä ero on Suomen golfin strategialla verrattuna aiempiin liiton strategioihin?
– Mikäli olisit kysynyt tätä viime toukokuussa, olisin vastannut että ei. Nyt siitä on onneksi nähtävissä orastavia merkkejä. Tosin Uudenmaan alueen kokouksessa esitellyssä Suomen Golfliiton toimintasuunnitelmassa en nähnyt merkittäviä esimerkkejä uudesta strategiasta. Liiton toimintasuunnitelma on tehty ja ainoastaan Liittovaltuusto voi vielä halutessaan muuttaa sitä.

Mikä on sinun mielestäsi Golfliiton tärkein tehtävä?
– Golfverotusoikeus. Se on vanhaa perua jäsenmaksuina seuroilta ja sitä on varjeltava ettei se murene. Mihin rahat käytetään on tietysti mietittävä uudelleen. Golfvero on oikeutettu mikäli jäsenet tuntevat saavansa sillä vastinetta. Tällä hetkellä tilanne on haastava. Liiton toimintoja tulee jatkossa katsoa tarkalla silmällä ja löytää säästökohteita.

Olet usein sanonut, että uudessa organisaatiomallissa, jossa kenttäyhtiöillä olisi suurempi edustus, Suomen Golfkentät ry:n sijalla voisi olla joku muukin yhteisö. Mitä olet sillä tarkoittanut?
– Tärkeintä on, että löytyy ratkaisumalli, jossa myös golfkentillä eli omistajilla on sananvaltaa. Emme siis ole hakemassa omalle yhdistyksellemme isompaa roolia, se ei ole tavoitteemme. Mikäli kenttäyhtiöt saadaan kattavammin jonkin toisen toimijan toimesta yhdistettyä, se ei ole meille kynnyskysymys.

AJANKOHTAISTA
Urheilulehti kertoi suomalaisten urheiluliittojen johtajien palkoista paljastusjutussaan. Golfliiton toiminnanjohtajan ja kilpailutoimenjohtajan palkkoja pidettiin korkeina. Mitä itse ajattelet niistä?
– Olemassaolevia sopimuksia on vaikea muuttaa, mutta tulevissa rekrytoinneissa tulisi olla pidättyvämpiä. OKM:n Hannu Tolosen tv-haastattelussa mainittiin liitot, joiden resurssit tulevat pääosin valtionapuina. Pidän Golfliiton tilannetta vieläkin hankalampana, koska suurin osa rahoista tulee jäsenmaksuista.

Toinen ajankohtainen, keskustelua herättänyt asia oli MOT-ohjelma, jossa sinuakin haastateltiin. SGK:n roolia osakkaitten edunvalvojana hämmästeltiin. Aletaanko nyt jahdata osakkeensa myyneitä golf-osakkeen omistajia?
– Mielestäni on hyvä, että keskustellaan ja otetaan asiat puheeksi. Kaikkialla ei vielä ymmärretä haasteellisen tilanteen laajuutta. Osakkaat ikääntyvät ja osakkeen likvidi arvo putoaa kaikilla kentillä. Se, mitä vastasin koski enemmän Kurk Golfia ja siinä haluamme katsoa miten osakekauppaa hämärämiehille voitaisiin estää. Peräänkuuluttaisin vastuuntuntoa osakkailta, ettei myytäisi kenelle tahansa.
– Monilla kentillä etsitään ongelmaan ratkaisua, vaikka niistä ei ulospäin puhutakaan. Golfyhtiöiden tulee etsiä uusia toimia, vaikka yhtiöjärjestys onkin usein esteenä. Negatiivisella kaupalla myös yhtiöt voisivat ostaa omia osakkeitaan. Suomen Golfkentät ry toimii yhtiöiden hyvinvoinnin puolesta. Etsitään ratkaisuja ongelmiin eikä yritetä lakaista niitä maton alle.

Uskotko, että omistamisen ja pelaamisen eriyttäminen on tulevaisuutta?
– Kyllä uskon, että näin tulee tapahtumaan, kentistä riippuen. Osa pystyy elämään nykyiselläkin järjestelmällä.

Ja vielä lopuksi. Mikä on Suomen Golfkentät ry:n tärkein tehtävä?
– Ajaa kenttien hyvinvoinnin asiaa. Kiteytettynä me nostamme tärkeät asiat keskusteluun, kipeätkin asiat. Olemme avoin sanansaattaja, meitä ei voi jättää huomioimatta.

Suomen Golfkentät ry:n hallitus käsitteli syyskuussa strategian jalkautusta kokouksessaan ja oli yksimielinen yhdistyksen tavoitteista.

Liity postituslistalle

SGK-LAKINEUVONTA
Suomen luontoystävällisin golfkenttä
BirdieTime
Matkailun teemanumero 2-18
Golfkenttien Some-näkyvyys
takaisin ylös