Ruoho on vihreämpää jäsenkentillä!

Sand Valley Golf Resort – suomalaisten kotikenttä Puolassa!

Puola on noussut suomalaisten suosikkikohteeksi viime vuosien aikana. Siitä yhtenä esimerkkinä oli asiakaspalvelijan kommentti valuutanvaihtopisteessä Suomessa; joka kolmas valuutanvaihtaja hakee Puolan zloteja. Maan edullinen hintataso ja lyhyt lentoaika tekevät siitä ilmeisen kiinnostavan – myös golfarille. Puolassa on kaikkiaan noin 50 golfkenttää, joista toistakymmentä 18-reikäistä, harrastajia lienee edelleen alle 10 000. Potentiaalia kuitenkin on, sillä maassa on noin 35 miljoonaa asukasta. FGMA:n ja SGK:n hallitusten strategiamatka mahdollisti tutustumisen suomalaisten Puolaan rakentamaan golfresorttiin. (Ilmakuvat: Juha Tuukkanen)

Syksyllä Sand Valleyhin – Honour Special -tarjous!

Stay&Play 3 vrk, 23.-26.8. ja 13.-16.9. huippukenttä ja luksusmajoitus vain 389,-/hlö (min 4 hlöä)

Hintaan sisältyy:
• majoitus upeissa villoissa 2 h -huoneissa
• Sand bag -tervetuliaislahja ja -juoma
• 3 x koko päivän green fee
• 3 x aamupala klubiravintolassa
• 3x lounas ja kolmen ruokalajin illallinen klubiravintolassa
• kärryvuokra ja rangen vapaa käyttö
• edestakaiset lentokenttäkuljetukset
Huom! lennot (Turusta tai Helsingistä) eivät sisälly hintaan!

Varaukset koodilla: Honour-lehti Syksy Special osoitteeseen: marek@sandvalley.pl

Finnairin lentomme lähti perjantaiaamuna klo 7.20 ja konetyyppinä oli potkuriturbiinikone ATR, johon mahtuu 68 matkustajaa. Meitä golfareita oli matkustajista valtaosa, joten bägejä oli runsaasti lastina. Tai olisi pitänyt olla, sillä koneen lentokorkeudessa vallinneen vastatuulen takia koneeseen tankattiin normaalia enemmän polttoainetta, koska nyt liikuttiin konetyypin lentomatkan rajoilla. Painorajoituksesta johtuen 9 bägiä jäi matkasta, mutta tieto siitä saatiin vasta perillä, kun bägejä ei hihnalla näkynyt. Mitä golfmatkaaja tekee kohteessa, jonne mennään pelaamaan samana päivänä, ilman varusteita? Tunnin bussimatkan aikana selviteltiin vastuita ja korvauksia, sekä järjesteltiin mailavuokrausta Sand Valleystä. Jokainen golfmatkaaja tietää, että bägin matkasuojaan laitetaan paljon muitakin varusteita, kenkiä ja muita vaatteita, joten ongelma ei ollut aivan yksinkertainen.

Majoitustilat luksusta
Sand Valley -resorttiin saavuttiin kahden tunnin lentomatkan ja puolentoista tunnin bussimatkan jälkeen noin puoli tuntia myöhässä, sillä rakenteilla olevalla moottoritiellä oli normaalia enemmän ruuhkaa. Puolassa kelloja käännettiin tunti taaksepäin, joten olimme silti perillä reilusti ennen puolta päivää. Paikan isäntä, Antti Pohjola, otti heti tilanteen haltuunsa ja kertoi, että ne bägit, jotka olivat tulleet on jo viety taloille ja jokainen meistä sai majoituspaikkana olevan talon numeron. Meidän taloomme majoittui kaikkiaan 11 henkeä ja se olikin yksi suurimmista. Talon varustukseen kuului kuusi makuuhuonetta, kukin kahdelle henkilölle, iso olohuone, täysin varusteltu keittiö, saunatilat, uima-allas ja upea ulkoterassi. Autotalli toimi bägivarastona. Kylpyhuoneita oli kolme. Purimme tavaramme huoneisiin ja puimme golfvarusteet päälle, sillä virallisen osuuden jälkeen pääsisimme myös pelaamaan. Lounaaksi söimme maittavat burgeraterian ja sen antamilla kaloreilla jaksoi kyllä kiertää.

Pelikierrokselle kovassa tuulessa
Oli nähty hulppeat majoitustilat ja tyylikäs klubitalo, syöty maittava lounas kuunneltu esityksiä. Oli aika startata pelikierrokselle ja tutustua itse pelikenttään, josta oli nähnyt vain upeita kuvia. Tuuli oli yltymässä ja tulisi varmasti vaikuttamaan pelaamiseen, sen verran aukealla paikalla kenttä sijaitsi. Avauslyönti helpon näköiselle par 4 -ykkösväylälle onnistui kohtuullisesti ja matkaa lipulle jäi 146 metriä. Sivumyötäinen tuuli hankaloitti mailavalintaa ja seuraava lyönti jäikin greenin eteen. Nostettu greeni vaatii hyvää lähipeliä ja kuivan alkukesän tekemät haasteet näkyivät greenin kunnossa.
Peliryhmät ja kisamuodon olivat tapahtuman isännät meille jo valmiiksi rakentaneet. Bernerin Tomi Laaksonen, FGMA/SGK:n Antti Hiltunen ja Tee2Greenin Toni Karjalainen rakensivat best ball -peliparit kisaan kenttämestarit vastaan toimitusjohtajat. Sivupelinä pelattiin kahden päivän mittaista tasoituksellista lyöntipelikisaa. Ykköstiillä oli Toni Karjalainen Trackmanin kanssa mittaamassa lyöntien pituutta ja linjassa pysymistä. Erikoiskilpailu siis heti alkuun.

Nostetuille greeneille hankala osua
Kakkosväylä oli edellistä vaikeampi parnelonen ja sitä piti vielä pelata kovaan vastatuuleen. Avauksista vain harva päätyi parhaille paikoille, mutta peliä jatketaan sieltä missä pallo on. Vasta kolmannella lyönnillä pääsi lähestymään greeniä, joka oli todella korkealle nostettu ja pallon saaminen sille vaatisi huippuonnistumisen. Kolmas väylä oli parkolmonen ja kovaan vastatuuleen. Olisiko ollut tässä vaiheessa kahden mailan tuuli. Tämäkin greeni oli korkealle nostettu ja suurin osa palloista valui pitkälle alas, mikäli sen sai greenille osumaan. Ensimmäinen kierros sujui kenttää ihmetellen ja pelaaminen oli pääasiassa ongelmista selviämistä. Väyläopas oli kaikille jaettu, mutta harva sitä huomasi lukea.
Etuysillä muutama väylä piirtyi mieleen, esimerkiksi väylä 8, pitkä parviitonen, joka nousi loppuosaltaan korkealle kummulle. Ison greenin vasemmalla puolella oli kaukaa greenille lyöville ansana todella iso ja varsinkin syvä bunkkeri. Ysiväylällä ennen greeniä oli syvä rotko ja sinne joutuminen merkitsi useita lisälyöntejä.

Isot waste land -alueet kentän nimen mukaan
Takaysi oli vieläkin aukeampaa maisemaa, jossa tuuli tuli entistäkin enemmän peliin mukaan. Klubipelaajalle se oli jo kolmen mailan tuuli. Sivutuuli painoi lyöntejä raffeihin ja vastatuuli sai pitkän parnelosen tuntumaan mahdottomalta. Ja sitä vastatuulta tuntui riittävän useimmille väylille, niin kummalliselta kuin se kuullostaakin.
Takaysillä oli useita mieleenpainuviä väyliä. Kymppi oli 170 metrinen parkolmonen, joka lyötiin korkealta kummulta kovaan sivumyötäiseen. Tällä väylällä oli myös beat the pro -kisa, jossa saimme vastaamme Toni Karjalaisen. Mikäli pelaaja sai pallonsa greenille, Toni löi samalla mailalla kuin pelaaja ja myös vasemmalta puolelta, mikäli pelaaja oli vasuri. Tällä puolen kenttää oli runsaasti waste land -alueita ja väylä 12 oli muotoiltu sen avulla haastavaksi. Kova tuuli vaikeutti väyläosumaa ja loppuosa väylästä jäi piiloon korkean kummun taakse. Tämä oli väylä, jonka oppi pelaamaan vasta useamman kerran jälkeen. Suorin linja löytyi väylän oikeasta reunasta. Väylä 18 muistuu mieleen jättikokoisesta greenistään. Klubipelaajalle pitkähkö parnelonen, mutta lippu oli onneksi greenin etuosassa. Sen takaosaan oli varmaan 60 metriä matkaa.

Verkottumista maukkaan illallisen äärellä
Kierroksen jälkeen nopea virkistäytyminen klubilla ja sen jälkeen majoitustalon saunaan siistiytymään illallista varten. Joukkuekisasta toimarit vastaan kenttämestarit tihkui alustavia tietoja, mutta lopulliset tulokset saataisiin illallisella. Samaan aikaan pelattavan henkilökohtaisen kisan sijoitukset kiinnostivat myös.
Illallinen käynnistyi vasta eurooppalaiseen aikaan, joten klubitalolla oli aikaa vaihtaa ajatuksia päivän pelistä ja golfista laajemminkin. Sand Valleyn henkilökunta piti meistä samalla hyvää huolta. Juuri ennen illallista yksi viikonlopun isännistä, Syngentan Lars Tveter esitteli yrityksensä uusimpia tuotteita tiiviin presentaation avulla.
Illallisen aluksi katseet kääntyivät tulostaululle, joka kertoi toimareiden johtavan joukkuekisaa reilulla erolla. Kenttämestareille tulisi toiselle päivälle iso urakka voittotaistoon. Myös henkilökohtaisen kisan tuloksia luettiin innokkaina alkukeittoa nauttien. Kolmen ruokalajin herkullinen illallinen ruokajuomineen viihtyisässä ympäristössä, hyvässä seurassa sai ajan nopeasti kulumaan ja oli aika palata omalle talolle valmistautumaan seuraavan päivän koitoksiin.

Pelistrategia sisälsi riskinottoa
Virallisen ohjelman jälkeen startattiin jälleen kentälle ja sitä kiersivät todelliset golfin ammattilaiset ja arvioivat pyynnöstä sen eri osien kuntoa. Samalla kisattiin sekä joukkuekisan että henkilökohtaisen kisan paremmuudesta. Tuuli nousi jälleen voimakkaaksi ja lisäsi haastetta tuloksentekoon. Edelispäivän kommentit greenien kunnosta ja hoitotoimenpiteistä oli kuultu ja tälle päivälle ne oli saatu kovemmiksi ja tasaisemmiksi. Kenttä oli nyt tutumpi ja pelitaktiikka joukkuekisassa erilainen. Riskejäkin otettiin ja se näkyi tuloksissa. Kierroksen päätyttyä saavuttiin klubille virallisiin keskusteluihin ja kokouksiin. Lopulta päästiin saunomaan oman talon tiloihin ja valmistautumaan grilli-iltaan ja parhaiden palkitsemiseen.
Grillit savusivat ja vesi nousi jo kielelle herkkuja odotellessa palkintoja parhaille jaettaessa. Henkilökohtaisen kisan vei Olli-Pekka Nissinen, Ismo Haaponiemen ja Tommi Turusen edestä. Toimitusjohtajat rökittivät joukkuekisassa kenttämestarit niin selvästi, ettei jossittelulle jäänyt sijaa. Juhlatunnelma nousi korkeuksiin ja jono grillille muodostui nopeasti. Keittoa, pastaa, makkaroita ja erikoisempia lihatuotteita, salaatteja, burgereita ja kanaa haettiin useampaankin kertaan. Ilta jatkui myöhään, toisilla vielä myöhempään, mutta seuraavan aamun tiukka ohjelma vaati lähtöä ajoissa unten maille.

Viimeistä viedään
Sunnuntai oli viimeinen matkapäivä ja virallisen ohjelman lisäksi oli mahdollisuus vielä kerran ottaa kentästä mittaa ja suurin osa matkaajista sen hyödynsikin. Osa käytti sen lepohetkeen ja muutama lähti tutustumaan Gdanskiin. Kirjoittaja otti aikaa ja kokosi yhteen päivien kokemukset ja Sand Valleyn palvelut.



Päällimmäiseksi jäi tunne, että tänne on päästävä uudelleen. Syitä ovat haastava kenttä, joka olisi mukava päästä pelaamaan tyynemmässä säässä ja erinomaiset majoitus- ja ravintolapalvelut, jotka tekivät matkasta luxusta. Tottakai erinomainen matkaseura vaikutti myös viikonlopun onnistumiseen. Olen ylpeä siitä, että meillä suomalaisilla on Puolassa näin upea golfresortti, joka on suunniteltu ja rakennettu suomalaisten voimin.

Erikoiskiitos menee paikan suomalaiselle toimitusjohtajalle Antti Pohjoselle, joka piti meistä erityisen hyvää huolta.

Matkan järjestelyistä vastasivat Bernerin Tomi Laaksonen, Syngentan Lars Tveter ja SGK&FGMA:n toimitusjohtaja Antti Hiltunen – ja näillä herroilla oli homma hallussa.

JR

Henkilökohtaisen kisan kolme parasta palkintokorokkeella.

Tomi Laaksonen, Antti Pohjonen ja Antti Hiltunen vastasivat viikonlopun järjestelyistä – kiitos vielä kerran!

Linkkejä:
• Sand Valley Golf Resort
• Puolan matkailu – Golf
• Tarinaa Sand Valley -kentästä

Liity postituslistalle

SGK-LAKINEUVONTA
Suomen luontoystävällisin golfkenttä
BirdieTime
Matkailun teemanumero 2-18
Golfkenttien Some-näkyvyys
takaisin ylös