Ruoho on vihreämpää jäsenkentillä!

"Golfkenttien yhteenlaskettu liikevaihto on noin 90 miljoonaa euroa. Summasta noin puolet menee golfkenttien ylläpitoon."

Mikä kentänhoidossa maksaa?

Hill Side Golf & Country Clubin ja Helsingin Golfklubin entinen kenttämestari, Tuukka Mönttinen, vastasi viime kauden Suomen Goflkentänhoito Oy:n kohteiden kentänhoidon operatiivisesta toiminnasta mm. Tuusulan Golfklubilla ja Vantaan Golfpuistossa. Mönttinen on nyt nähnyt golfkentänhoitoa myös yrittäjän näkökulmasta, joten ovatko ajatukset työstä muuttuneet?

Tuukka Mönttisen vastikään perustama Finnish Golf Management Oy tarjoaa mm. kustannusten optimointia golfkentille. Palveluun liittyy olennaisesti se, että asiakas tietää mikä raha käytetään mihinkin kentän osa-alueeseen. Mönttisen mielestä ulkoistuskonseptia ja sen tuomia mahdollisuuksia ei ole ymmärretty golfalalla alkuunkaan. Ulkoistus ei ole perinteisen mallin vihollinen eikä vastakohta, vaan toimintatapa, joka mahdollistaa golfkenttäyhtiöille täysin uuden tavan lähestyä asioita. ”Minä itse vaikka läpi kiven tai näin on aina tehty” -mentaliteetit eivät toimi tulevaisuudessa. Ostopalveluitahan käytetään yritysmaailmassa säännöllisesti niissä tapauksissa, kun omat välineet tai resurssit eivät riitä ja koetaan, että niihin ei kannata investoida. Yksi varteenotettavista vaihtoehdoista onkin Mönttisen mielestä se, että kenttäyhtiö hoitaa rutiinityöt, kuten leikkuut ja muut viikoittaiset työt, omalla työvoimallaan ja kalustollaan, mutta ostaa esimerkiksi ilmastukset ja muut kalliita koneita vaativat palvelut ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Toisaalta kenttä, jolla on kaikki koneet ja osaaminen, voisi helposti tarjota korvausta vastaan vastaavia palveluja pihatöistä lähtien. Mönttinen kuitenkin ymmärtää, että golfkenttien ensisijainen tarkoitus on huolehtia omasta kentästä, mutta toisaalta ihmettelee, mitä järkeä on pyöriä täydellä kentällä puolenpäivän jälkeen.

Miten kenttiä sitten hoidetaan?
Kenttien ylläpito on elämysten tuottamista asiakkaille/pelaajille. Kentänhoito ja sen laatuvaatimukset perustuvat pelaajien aiheuttamaan kentän kulumiseen ja olosuhteiden aiheuttamaan ruohon kasvuun. Käytännössä jokaisen kenttämestarin unelma on hoitaa golfkenttää niiin hyvin, että pelaajien aiheuttamat jäljet ovat minimaaliset. Jäljet saadaan korjattua mekaanisella työllä, sekä vaikuttamalla kasvutekijöihin esimerkiksi nopeuttamalla ruohon kasvua lannoittamalla tai parantamalla pelipintojen kulutuksen kestoa muulla tavoin. Olennaista on, että hoitotoimilla ei tuotettaisi lisätyötä itselle.

Mikä maksaa?
Suurin kuluerä on kentänhoidon työvoima, se on noin kolmasosa koko kentän liikevaihdosta. Suomessa golfkentänhoidon palkkoihin kuluu vuodessa kaiken kaikkiaan noin 27 miljoonaa euroa. Golfkenttien yhteenlaskettu liikevaihto on noin 90 miljoonaa euroa. Tästä summasta noin puolet menee golfkenttien ylläpitoon, kun mukana ovat materiaalit ja koneinvestoinnit.
Kentänhoito on siis ylivoimaisesti suurin kustannuserä koko alalla. Golfliiton koko liikevaihto on noin 11 % kentänhoidon valtakunnallisista kustannuksista.

Henkilöstöpuolella maksetaan tauoista
800 osakkaan yhtiössä säästöt voivat laskennallisesti olla jopa 56 euroa osakasta kohden. Perinteisessä 7,5 tunnin työpäivässä taukoihin, sekä huoltohallin ja työkohteen välisiin siirtymiin kuluu noin puolisentoista tuntia, esittää Tuukka Mönttinen. Työaikalain mukaan työntekijä saisi tehdä kuusituntisen työpäivän, ilman päivittäistä lepoaikaa. Näin kenttäyhtiössä voitaisiin joko säästää 15 % kustannuksissa tai vastaavasti palkata lisää ihmisiä tekemään niitä töitä, joita ei ole ennen ehditty tekemään.

Lannoitus ja kastelu
Liiallisella lannoituksella ja kastelulla kentänhoitokulut kaksinkertaistuvat. Britteinsaarilla osa kentistä lannoittaa väylät 2-3 vuoden välein, niin hiekka- kuin savipohjaisillakin kentillä. Suomessa kenttiä lannoitetaan jopa 2-3 kertaa kauden aikana. Briteissä ei ole vanhoilla kentillä edes väyläkastelua, kun Suomessa väyliä kastellaan jopa kerran vuorokaudessa. Lisäksi kenttä vanhenee liiallisen veden ja typen käytön seurauksena nopeammin kuin pitäisi. Muissa maissa lannoitemääriä järkeistämällä on saatu lähtökohtaisesti vain positiivisia tuloksia.

Aamupelaamisen haittavaikutukset
Tuukka Mönttisen havaintojen mukaan aamupelaajat pelaavat noin 5 km/tuntivauhdilla. Nopeimmat kiertävät kentän parissa tunnissa. Yhdellä viheriöleikkaajalla aamuleikkuisiin kuluu vajaat 4 tuntia tyhjällä kentällä. Jos sekä kentänhoitajat että pelaajat lähtevät yhtäaikaa kuudelta aamulla kentälle, on lopputulos se, että pelaajat hidastavat työtä aamusta asti jopa 40 %. Mikäli aamupelaamista rajoitettaisiin alkamaan vasta yhdeksältä golfkenttä ei tarvitsisi kahta väylä-, viheriö-, lyöntipaikka- ja mahdollisesti karheikkokonetta. Työvoimaakin tarvittaisiin vähemmän, kun kentänhoito saisi työrauhan. Mönttisen mielestä pelaajille pitäisi avata enemmän tällaisten asioiden vaikutusta kentänhoitoon ja kustannuksiin. Aamuja rauhoittamalla myös palvelutiski voitaisiin avata myöhemmin.

Golfalan murros ulottuu myös kentänhoitoon
Viimeisen vuosikymmenen aikana golfkenttien taloustilanne ei ole juurikaan muuttunut. Yksittäisiä yhteisöjä lukuunottamatta liikevaihto 18-reikäisellä golfkentällä on viimeisen viiden vuoden aikana noussut kaikenkaikkiaan noin 5 %. Profiloitumisesta on puhuttu kymmenen vuotta, mutta vielä tänäkään päivänä yksikään kenttä ei käytännössä ole siinä onnistunut. Profiloituminen vaatii muutosta, profiilia voidaan tietoisesti joko nostaa tai laskea.
Profiilin nostaminen vaatii nykytilanteessa lähes poikkeuksetta kentän peruskorjauksen. Koska monen kentän vastikkeet ovat jo nyt liian matalia verraten kentän kuluihin, voisi olla järkevämpää harkita nykytermein down shiftaamista, eli kentänhoitotason madaltamista. Kenttäyhtiön talouden kohentamiselle on kentänhoidon kautta useita hyviä vaihtoehtoja. Loppujen lopuksi golfkentän hoitotaso ja palvelu määritellään kuitenkin sen mukaan mistä pelaajat ovat valmiita maksamaan.

Toimitukselta kentänhoidosta

Meille pelaajillehan se on vain plussaa, että saamme pelata huippukuntoisilla kentillä. Samaan aikaan kilpailu pelaajista laskee pelikierroksen hintaa, maksavien osakkaiden määrä vähenee, eikä uusia rahoitusmalleja ole näköpiirissä, on jokin tässä yhtälössä pielessä.
Vuonna 2015 Honour-lehti kysyi SGK-jäsenkenttien kenttämestareilta, ovatko kutistuneet budjetit vaikuttaneet kentänhoitoon. Yllätys oli, että paineita ei ainakaan vastausten perusteella tuntunut olevan. Toisaalta budjetit eivät ole erään kentän toimitusjohtajan mukaan nousseetkaan, joten yleisen kustannustason nousun johdosta kentänhoidossa on jouduttu jonkin verran sopeutumaan.

Taloyhtiön putkiremontti
Tuukkaa kuunnellessa kentänhoidosta kiinnostuneelle toimittajalle tulee mieleen laajasti uutisoitu kokeilu, jossa taloyhtiön normaalisti kolme kuukautta aikaa vienyt putkiremontti toteutettiin kahdessa viikossa. Työn tehneen rakennusliikkeen johtaja oli kuullut, että Saksassa vastaava putkiremontti tehdään viikossa, eikä voinut uskoa sitä. Hän kävi ensin kellottamassa suomalaisella työmaalla, miten kaikki siellä tapahtuu. Kävi ilmi, että ns. valmisteleviin työvaiheisiin meni yli puolet ajasta. Ja eri työvaiheet tehtiin peräkkäin koko talon osalta. Vierailu Saksassa paljasti, että paremmalla suunnittelulla ja työn organisoinnilla se todellakin voidaan tehdä huomattavasti nopeammin. Suomessa on vain totuttu siihen, että tässä menee kolme kuukautta, ennen kuin joku kyseenalaistaa koko prosessin. Onko meillä kentänhoidossa ”näin on aina ennenkin tehty” -ongelma?

Miten kentänhoito tulee uudistumaan?
Kentänhoidon osaaminen paranee vuosi vuodelta ja tietoa jaetaan aiempaa enemmän. Kentänhoitokoneiden tekninen kehitys jatkuu ja kasvinsuojeluaineet kehittyvät ja niiden annostelumäärät ja tekninen levittäminen tarkentuvat. Lannoitteissa löydetään kullekin kentälle optimaalinen määrä, joka vähentää ruohon leikkauskertoja merkittävästi. Kasvinsäätelyaineilla voidaan edelleen harventaa leikkauskertoja. Kenttien ympäristöystävällisyys lisääntyy muutaman kentän näyttäessä esimerkkiä. Alalla ryhdytään aktiivisesti mittaamaan yhtä lukua, hiilijalanjälkeä, ja sen pienuudesta kilpaillaan.
Kenttien kuivatukseen panostetaan tulevina vuosina paljon, sillä ilmaston ääriolosuhteet lisääntyvät. Kun vettä sataa, sitä tulee paljon ja se on saatava ohjattua nopeasti pois kentältä. Mahdollisimman suuri osa sadevedestä otetaan talteen, koska EU:n uusien määräysten johdosta veden käytölle asetetaan rajoituksia. Bunkkerit uusitaan nykyaikaisilla metodeilla helppohoitoisiksi ja paremmin vettä läpäiseviksi.

Toivottavasti keskustelu jatkuu
Kentänhoito on joidenkin mielestä mikrobitason tiedettä, toisille se on vain ruohon kasvattamista. Honour-lehden artikkeleilla pyritään aktivoimaan keskustelua kentänhoidosta ja tuomaan oikeita asioita myös osakkaiden tietoon. Koko kentänhoito on tällä hetkellä, ainakin ulkopuolisen silmin, erillinen saareke, joka hoitaa omat asiansa omassa porukassaan. Aktiivinen keskusteluun osallistuminen voisi juuri nyt olla järkevää, ja liittyminen FGMA:n kasvavaan joukkoon antaa sille kanavan. # JR

PS. Juuri ennen lehden painoon menoa uutisoitiin Tawast Golfin ulkoistaneen kentänhoitonsa Linna Golfille. SGK:n puheenjohtajan pääkirjoituksessaan ennustamat ja kannustamat yhteistyökuviot ovat siis jo käynnissä.

Briteissä ei ole vanhoilla kentillä edes väyläkastelua, kun Suomessa väyliä kastellaan jopa kerran vuorokaudessa.

Katso myös ASCAA:n ohjeistus kentänhoidon kustannusten madaltamiseksi (pdf-tiedosto).

Liity postituslistalle

SGK-LAKINEUVONTA
Suomen luontoystävällisin golfkenttä
BirdieTime
Matkailun teemanumero 2-18
Golfkenttien Some-näkyvyys
takaisin ylös