Ruoho on vihreämpää jäsenkentillä!

Lajin talous- ja toimintaolosuhteet on varmistettava

Petri Peltoniemen rooli Suomen golfin strategian jalkautustyössä on olennainen. Petri on mukana talous- ja toimintaolosuhteet -työryhmässä, koko strategian ohjaustyöryhmässä, viestintätyöryhmässä ja kilpagolf-työryhmässä. Mittavien taustatietojen ansiosta Petrillä on vastaus lähes jokaiseen alaa koskevaan kysymykseen, joten Honour-lehti selvitti miten strategiatyö etenee hänen näkökulmastaan katsottuna.

Ennen varsinaista strategia-asiaa keskustelimme muutamasta ajankohtaisesta aiheesta. Suomen Golfliiton puheenjohtaja Timo Laitinen ilmoitti aiemmin, ettei ole enää käytettävissä tehtävään, sillä Valtionkonttorin pääjohtajan tehtävät eivät mahdollista riittävää ajankäyttöä. Millaisen henkilön Petri toivoo tulevan valituksi uudeksi puheenjohtajaksi?
– Toivon, että tulevalla puheenjohtajalla on lajia kohtaan intohimoa ja paloa. Tehtävän laadukas hoitaminen vaatii 25-35 työpäivän panosta vuodessa. Uusi puheenjohtaja valitaan liittovaltuuston kokouksessa 26. päivä marraskuuta.

Uuden strategian jalkautus ja sen painopistealueet
Talous- ja toimintaolosuhteet, juniorigolf, kilpagolf, naisgolf ja viestintä – näiden tärkeimmiksi päätettyjen toimintojen jalostamiseen on perustettu työryhmät, jotka omissa kokouksissaan etsivät keinoja strategian toteutukseen. Pyysimme Petriä kertomaan, mitkä edellämainituista nousevat hänen listallaan kärkeen. – En haluaisi laittaa näitä tärkeysjärjestykseen, mutta talous- ja toimintaolosuhteet määrittävät niin voimakkaasti kaikkia muita, että se on nostettava esiin. Ilman suorituspaikkoja meillä ei ole muutakaan toimintaa, hän jatkaa. – Talous- ja toimintaolosuhteet on asia, johon kaikkien on tartuttava ja siinä Suomen Golfkentät ry:llä on merkittävä rooli. Liiton Yhteisökehittäjät tulevat auttamaan kenttiä asiakaskokemuksen hallinnassa mm. Pelaaja ensin -työkalun avulla. Talous- ja toimintaolosuhteet -työryhmän tulee löytää keinoja siihen, että mahdollisimman moni kenttä on toiminnassa strategiajakson 2020 jälkeenkin. Ja on muistettava, että ruuhka-Suomen ja muun Suomen kenttien haasteet ovat hyvin erilaiset, korostaa Peltoniemi.
Kilpa- ja huippu-urheilu kuuluu Petrin mielestä Suomen Golfliiton perustoimintaan ja strategian jalkautuksen suunnittelua tehdään yhteistyössä Suomen PGA:n kanssa. Liitto järjestää nykyisin mittavan määrän kansallisia kilpailuja, osin yhdessä PGA:n kanssa. Valmennustoiminnan kehittämisessä tavoitteena on auttaa kilpaurheiluun panostavia golfyhteisöjä ja näiden valmentajia samaan tapaan kuin Yhteisökehittäjät toimivat talous- ja toimintaolosuhteiden ja junioritoiminnan kehittämisen saralla.

Juniorityön osalta Petri on vilpittömästi innoissaan Draivia kouluun -ohjelmasta, joka vastikään lanseerattiin Hämeenlinnassa. Yhdessä uusien lasten liikuntasuositusten kanssa suunnitellut harjoitteet tulevat palvelemaan lajiamme. – Monet kentät tekevät arvokasta työtä esittelemällä lajia kouluikäisille, joista hyvin monelle se on ensimmäinen kokemus golfista. Ja vaikka haaviin tarttuisikin sillä kertaa vain muutama uusi harrastaja, yksi kynnys on ylitetty ja nuorelle on helpompaa tulla uudelleen.

– Naisilla on kova tavoite, 50 000 harrastajaa vuoteen 2020 mennessä, eli noin 10 000 pelaajan lisäys nykyiseen, mutta sen eteen tehtävä työkin on jo vauhdissa. Naiskapteenit ovat esimerkkinä muillekin työryhmille miten asioita viedään yhteisöllisesti eteenpäin, kehuu Petri Peltoniemi.

Viestintä sitoo kaiken yhteen
Lajin parissa toimii myös medioita, jotka eivät ole strategiatyössä mukana. Miten heidät saadaan mukaan yhteiseen linjaan nousee varmasti haasteeksi. Millaiset suhteet Petrillä on näihin medioihin? – GoGolfin kanssa minulla on aivan normaalit suhteet, tapaamme muutaman kerran vuodessa ja keskustelemme asioista. Fore-lehden kanssa en ole ollut viime vuosina juurikaan tekemisissä, hän tunnustaa. Lehtien välillä kriittisetkin kirjoitukset Petri hyväksyy asiaan kuuluvana, mutta keskustelupalstoja ja some-kanavia hän ei seuraa. – Sosiaalisessa mediassa ja varsinkin nimimerkkien takaa käytävä “keskustelu” on harvoin rakentavaa. Naamatusten ja omalla nimellä tuleviin suoriin kontakteihin vastaan kyllä.
Ensi vuonna Suomen Golfliitto täyttää 60 vuotta ja Liittovaltuuston puheenjohtaja Harri Kainulainen esitti elokuussa puheenjohtajapäivässä 1 euron jäsenmaksun korotusta mm. Kansallisen golfviikon markkinointiviestintää varten. Strategian viestintätyöryhmä pohti jo aiemmin, että Golfliiton tehtäviin kuuluu olennaisena lajin ulkopuolelle viestiminen ja uusien harrastajien löytäminen. Olisiko aika kokeilla Suomen parhaiden markkinointitoimistojen osaamista lajin uuden imagon rakentamisessa? Näihin asioihin palataan varmasti tulevinakin vuosina.
Strategiatyön haasteet tähän mennessä
Näin tiivistä yhteistoimintaa ei lajin historian aikana eri toimijoiden välillä ole nähty. Strategiatyössä on nyt mukana useita tahoja, joten onko haasteita ollut? – On ymmärrettävää, että Golfliitolla on eniten henkilöresursseja strategiatyön tekemiseen. Muilla toimijoilla on omat aikataulunsa työn etenemiselle ja välillä on ollut vaikea toimia ”yhtä jalkaa”, toteaa Peltoniemi.
– Golfliitto on jo omaan ensi vuoden toimintasuunnitelmaansa strategia-asiat kirjannut ja toivoo syksyn kuluessa muiden tekevän samoin.

Entäs kuka katsoo golfin isoa kuvaa tilanteessa, jossa eri toimijat esittävät omia vaatimuksiaan ja tavoitteitaan? Ja onko Golf-liiton toiminnanjohtajan ajettava liiton etua?
– Aina lopulta tullaan siihen miten rahat jaetaan, toteaa Peltoniemi. – Suomen Golfliitolla on leijonanosa toimialan resursseista ja se on myös alan suurin toimija. Strategian jalkautuksen kannalta eri toimijoilta tulee luonnollisesti omista näkökulmista toiveita/vaatimuksia rahan käytön kohdentamisesta. Siinä mielessä minun on ajettava myös liiton etua, sillä muutokset budjettiin jollakin toimialueella merkitsevät aina vastaavasti jonkin toisen toiminnan uudelleen järjestelyä tai toiminnan karsimista. Keskusteluihin viime päivinä noussutta SGK:n ja FGMA:n yhteistä henkilöresurssia Golf-liiton tiloissa Petri pitää kannatettavana hankkeena. – Toimistossamme Helsingissä on tilaa ja olisi hyvä jos pystyisimme samassa toimistossa keskustelemaan, tarvittaessa vaikka päivittäin, kuinka voimme yhdessä edistää golfkenttien toimintaa.

Alan yksituumaisuus ja valtion tuki
Muutama vuosi sitten opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Hannu Toloselta kysyttiin, milloin kenttäyhtiöt voisivat saada valtionavustusta. Hannu Tolonen totesi silloin, että siinä vaiheessa asiaa voidaan harkita, kun lajilla on uusi, kaikkien hyväksymä strategia. Hän viittasi tällöin lausunnossaan Suomen Jääkiekkoliittoon, joka loi taannoin yhteisen strategian, jonka avulla jäähalleja nousi valtion tuella kymmenittäin. On siis muistettava, että uudella strategialla on vaikutuksensa myös lajin sidosryhmiin. – Olen laittanut OKM:n vastuuhenkilöille tiedustelun siitä, onko kenttäyhtiöiden mukaantulolla mahdollista vaikutusta valtionapuun, kertoo Petri. – Vastausta sieltä nyt odotellaan. Muina yhteistyötahoina Petri mainitsee kunnat ja kuntapäättäjät sekä tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysministeriö, lajin selviin terveysvaikutuksiin viitaten. – Valtionavun saamisen painotukset ovat muuttuneet huomioimaan myös aikuisliikunnan, joka on erinomainen asia golfille, hän sanoo.

Kaaviossa tiivistys Suomen golfin strategian painopistealueista ja tavoitteista. Mikäli suunnitelluilla toimilla saadaan harrastajamäärät kasvuun, talous- ja toimintaolosuhteet helpottuvat. Mikäli harrastajamäärät saadaan pidettyä ennallaan, kustannustehokkaan toiminnan edistäminen korostuu. Viestintä on isossa roolissa uusien harrastajien saamiseksi lajin pariin. Golfin imagon tulee nousta kiinnostavimpien lajien joukkoon niin nuorten, kuin nuorten aikuisten taholla.

Liity postituslistalle

SGK-LAKINEUVONTA
Suomen luontoystävällisin golfkenttä
BirdieTime
Matkailun teemanumero 2-18
Golfkenttien Some-näkyvyys
takaisin ylös