Ruoho on vihreämpää jäsenkentillä!

Strategian jalkauttamiseksi tehdään työtä laajalla rintamalla

Kun Suomen golfin strategia viime keväänä Suomen Golfliiton elimissä hyväksyttiin, käynnistyi samalla sen jalkautusta suunnittelevien työryhmien työ. Uusi strategia toimii työn opaskarttana ja vaikka mielipiteet painopistealueiden tavoitteiden toteutumisesta vaihtelevat eri näkökulmista katsottuina, on meillä nyt lähtökohta lajin uudistamiselle. Sivustakatsojille työn hidas eteneminen ja suunnitelmista tihkuneet tiedonmuruset ovat antaneet aihetta kritiikkiin kaikkia toimijoita kohtaan – odottavan aika on pitkä. On kuitenkin muistettava, että suurin osa prosessiin sitoutuneista, ei Golfliiton henkilökuntaan kuuluvista, tekee työtä oman toimensa ohessa ja sitä työtä on paljon. Se mikä nyt poikkeaa aiemmasta on SGK:n, FGMA:n ja PGA:n vahva osallistuminen työhön.

Työprosessia kohtaan eri medioissa osoitettu kritiikki on sekin huomattu ja Uudenmaan alueen kokouksessa strategian ohjausryhmän puheenjohtaja, Elisabeth Spåre vastasi siihen esittelemällä kuvauksen, missä nyt mennään. Tämä artikkeli on laadittu toimituksen toimesta esityksen pohjalta. Toivottavasti se antaa myös kaikille sivustakatsojille tarvittavaa tietoa ja rauhoittaa arvostelua. Tiedottaminen työn etenemisestä kuuluu tärkeänä osana prosessiin ja siinäkään ei olla aiemmin onnistuttu – myönnetään.

Golftoimiala on noin 250 miljoonan kokoinen
Spåren esityksessä lähdettiin liikkeelle strategiatyön kartoitusvaiheesta, eli millainen toimija golf oikein on. On laskettu, että golfalan liikevaihto on kokonaisuudessaan noin 250 miljoonaa euroa vuosittain. Siihen verrattuna Suomen Golfliiton viiden miljoonan liikevaihto on vain pieni osa kokonaisuutta. Ala työllistää noin 2000 ihmistä, kenttäyhteisöjä on 130 ja uusimman arvion mukaan rekisteröityjä pelaajia on 143 182. Golfliiton teettämän kyselyn mukaan lajista kiinnostuneita on 1,7 miljoonaa ja heistä 700 000 haluaisi kokeilla lajia. Kyselyn todenperäisyyttä on kritisoitu ylioptimistiseksi, mutta ehkä sen tärkein viesti on, ettei kaikkia ole vielä saatu lajin pariin haalittua.

Yhteisen tahtotilan saavuttaminen
Suomen golfin strategia 2020 kuvaa sitä, millainen toimialamme on vuonna 2020. Nyt siis mennään polkua, jossa ensin on visio ja missio, josta tulisi syntyä yhteinen strateginen tahtotila, jonka pohjana on strategiaan kirjatut painopistealueet. Näistä tavoitteista lähdetään miettimään toimenpiteitä ja niiden toteutusta. Elisabeth Spåre kuvaa työtä 3000 m estejuoksuksi, sillä matka on pitkä eikä esteiltä voitane välttyä. Hänen mukaansa vuoden 2016 aikana tapahtuu strategian jalkautuksen organisointi, tarkoittaen suunnitelmien käynnistämistä, niihin sitoutumista ja vuoden 2017 toimien määrittelyä.
Vasta vuoden 2017 aikana nähdään kuinka tehtävien toimien toteutus saadaan käynnistettyä. Toteutuksia tullaan myös analysoimaan, eli niille luodaan mittarit kuinka niissä onnistuttiin ja miten jatkotoimet tehdään. Vuosien 2018-2020 aikana kaikkia strategian painopistealueita ja niiden tavoitteiden toteutusta analysoidaan samoilla mittareilla.
Tässä vaiheessa on siis olennaisinta löytää toimivat yhteistyömallit kaikkien lajin toimijoiden (SGL, SGK, FGMA, PGA) välillä, jolloin kaikki myös sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin. Strategian jalkautus tehdään siten, että vastuista ja resurssien käytöstä sovitaan yhteisesti ja työn johtaminen sekä suunnittelu organisoidaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Ja lopuksi tavoitteiden toteutumista arvioidaan yhdessä.

Strategian lähtökohdat
Strategiassa on pyritty huomioimaan sekä sidosryhmien odotukset että ympäristön muutokset. Visioksi on kirjattu kahdella sanalla erittäin pelkistetysti; Parasta vapaa-aikaa. Missiona on se, että golf yhdistää terveysvaikutukset ja yhdessä luonnossa liikkumisen. Strategisena tahtotilana, viimeistään vuonna 2020 on, että golfyhteisöjen toimintatapoja on onnistuttu uudistamaan siten, että niiden taloudellinen jatkuvuus mahdollistetaan. Golfin mielikuva on saatu muutettua eikä lajia enää pidetä elitistisenä ja kilpagolfissa Suomi on eurooppalaisella huipputasolla. Jo päätetyt strategian painopistealueet ovat niitä, joilla tavoitteisiin pyritään. Talous- ja toimintaolosuhteet on se tärkein, sillä ellei kenttiä ole, ei muullekaan toiminnalle ole paikkaa. Juniorigolf pyrkii tuottamaan oman toimintansa kautta uusia harrastajia samoin naisgolf. Kilpagolf pitää lajia esillä medioissa, kuten esimerkiksi olympiakisojen aikana tapahtui, golfia seurasi televisiosta yli miljoona katsojaa ja joukossa oli varmasti niitäkin, jotka eivät itse pelaa. Kilpagolfin vaikutuksista lajin aloittamismotivaatioon on hieman ristiriitaista tietoa, mutta junioripuolella se ehkä toimii esikuvana.

Viestintä – Projekti vuodelle 2016
Viestintä ja sen puute nousi strategian valmistelutyön ohessa eri kyselyissä selkeäksi kehityskohteeksi. Golfliiton ulkoistettua viestintänsä on jatkossa lupa odottaa siltä enemmän ja viestintätyöryhmässä ideoitu viestintävastaavien verkottuminen kaikkien golf-yhteisöjen kesken tukee sisäisen viestinnän kehittämistä. Sen tärkeämmän osan, eli ulkoisen viestinnän kehittämiseen ei vielä olla saatu ratkaisumalleja, mutta niistä keskustellaan tämän vuoden aikana. Strategian ohjausryhmän raportointivaatimus aiheuttaa onneksi sopivaa painetta työryhmälle. Kokouksessaan 12.10. viestintätyöryhmä työsti raportin, jossa se ehdottaa golf-yhteisöjen viestintävastaavien verkoston kokoamista loppuvuoden aikana ja muita tiedotustoimenpiteitä vuodelle 2017.

Tavoitteet ja niiden perusteet
Toiminnan golfyhteisöissä tulee olla taloudellisesti terveellä pohjalla, niin kenttäyhtiöissä, seuroissa kuin keskusjärjestössäkin. Talous- ja toimintaolosuhteet on noussut strategiatyön kulmakiveksi nimenomaan Suomen Golfkentät ry:n toimesta. Suuri huoli on siitä, että toimintaolosuhteiden ja kuluttajakäyttäytymisen muutosten myötä lajiin sitoutuneiden (osakkaiden) määrä vähenee, jolloin kentänhoitoon ja korjausrakentamiseen ei enää riitä resursseja. Epäterve tilanne johtaa myös hintakilpailuun, jossa kaikki häviävät. Nämä ovat isoja kysymyksiä, joiden ratkaisemiseen tarvitaan koko toimialan kaikki resurssit. Kuten aiemmin tuli todettua, ellei kenttiä ole ei voida lajiakaan harrastaa.
Pelaaja ensin -työkalu on monissa yhteisöissä otettu käyttöön asiakaskokemuksen mittaamiseen. Sen avulla jokainen golfyhteisö voi kehittää omaa palvelukonseptiaan ja tarkentaa omaa strategiaansa. Pelaaja ensin -työkalu on yksi niistä mittareista, joilla strategian toteutuksen onnistumisia mitataan. Kaikki tähtää aktiivisten pelaajien ja pelikierrosmäärien kasvuun, millä liikuntapaikat eli golfkentät pidetään elinvoimaisina.
Juniorigolfissa tavoitteena on lajin kiinnostavuuden lisääminen lasten ja nuorten keskuudessa ja golfyhteisöiltä se vaati juniorimyönteistä toimintaa. Miten juniorit saadaan pysymään lajin parissa aikuisikään saakka on suurin haaste. Naisgolfissa tavoitteeksi on asetettu 10 000 uuden harrastajan saaminen vuoteen 2020 mennessä. Laskimme erään keskikokoisen klubin osalta, että se merkitsee 17 uutta naista lajin pariin joka vuosi. Naisia on nykyisin vain kolmannes harrastajista, joten potentiaalia on. Vuosi 2017 on naisten vuosi ja Kansallista golfviikkoa vietetään naisteeman parissa. Kaikilta yhteisöiltä toivotaan erityistoimia ja panostusta tavoitteen saavuttamiseksi.
Kilpagolfissa alkoi uusi olympiadi ja tavoitteena on saada 2020-kisoihin jälleen täysi joukkue mukaan. Pelaajien ja valmentajien kansainvälistä menestystä tuetaan urakehityksen kautta. Myös golfyhteisöjä organisoidaan tukemaan kilpagolfia.

Viestintä tukee kaikkia toimia
Golfin vetovoima perustuu siihen millaisena ei-golfarit meidät näkevät. Monissa kyselyissä nousee edelleen esiin lajin elitistisyys ja kalleus. Viestintästrategian päärooliin nousee siksi lajin mielikuvan uudistaminen teemoilla; terveys, luonto ja ystävät – parasta vapaa-aikaa. Ulkoisen viestinnän kehittäminen ja golfin näkyvyyden parantaminen uusilla teemoilla on sekä resurssi- että osaamiskysymys.

Alan toimijat ja niiden resurssit
Koko alan yhteenlaskettu liikevaihto on noin 250 miljoonaa euroa, sisältäen noin 130 kenttäyhtiötä ja saman verran seuroja. Suomen Golfliitolla on palveluksessaan 13 toimihenkilöä sekä vahva oto-verkosto ja sen käytössä on vuosittain 5,3 miljoonaa euroa. Suomen Golfkentät ry toimii kokonaan oto-pohjalta noin 80 000 euron budjetilla. Joissakin yhteyksissä esitetty 240 000 euron liikevaihto sisältää Kultakortin hallinnoinnin, joka saa luvun noin korkeaksi. PGA:lla on yksi toimihenkilö ja resurssit noin 100 000 euroa. FGMA:lla vain oto-henkilöitä, resurssit 57 000 euroa. Jokaisella toimijalla on vahvaa omaa osaamista ja tarkoitus on jatkossa hyödyntää näitä erityisosaamisia tehokkaammin Suomi golfin hyväksi.

Strategiatyön organisoituminen
Korostetaan sitä nyt jälleen, että tällä kertaa Suomen golfin strategian valmistelussa ja toteutuksessa ovat mukana alan kaikki tärkeimmät toimijat. Niillä kaikilla on oma näkemyksensä roolistaan ja tavoitteistaan lajin toimintaedellytysten kehittämiseksi. Strategian toimeenpanon suunnitteluryhmät; Talous- ja toimintaolosuhteet, Juniorigolf, Naisgolf, Kilpagolf ja Viestintä, pohtivat kokouksissaan parhaita toimia strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Kunkin työryhmän puheenjohtaja raportoi suunnitelmista ja ratkaisuehdotuksista strategian jalkautuksen ohjausryhmälle, joka pitää huolen siitä, että suunnitelmat ovat strategian linjausten mukaiset ja että niiden toteutukseen hankitaan parhaat osaajat ja resurssit. Golfliitto on jo nyt ulkoistanut viestintänsä Otavamedialle. Kenttäkonsultointi lopetettiin ja sitä tulee todennäköisesti tulevaisuudessa antamaan Suomen Golfkentät ry. Tehtävien ulkoistaminen ja ostopalvelut tulevat varmasti Golfliitossa lisääntymään muiden toimijoiden tuodessa mukaan omaa erityisosaamistaan. Strategiatyön organisaatiosta ja toimijoista löytyy lisätietoja osoitteesta: www.golf.fi/strategia-2020.

Konkreettiset saavutukset tähän asti
Ohjausryhmässä on edustettuna kaikkien alan keskeisten toimijoiden vastuuhenkilöt. Sen ansiosta tieto välittyy kaikille strategiatyön osapuolille. Strategiatyötä hallitaan Talent Vectian dokumentointityökalulla oleellisten tietojen keräämiseksi. Yhteinen maali on olemassa; vuoteen 2020 mennessä kaiken tulisi olla paremmin kuin nyt. Toimintatavoista ja resursseista käydään vilkasta keskustelua, esimerkkeinä: SGL ja PGA neuvottelevat valmennus- ja kilpailutoiminnan kehittämisestä. Suomen Golfkentät ry ja FGMA neuvottelevat yhteisestä toiminnanjohtajasta, jonka toimipaikka voisi sijaita Golfliiton tiloissa. Suomen Golfkentät ry on tehnyt ehdotuksen tiiviimmästä yhteistyöstä liiton kanssa. FGMA:n kehittämää taloudellista mittaristoa hyödynnetään tehokkaammin. Golfyhteisöjen käyttöön on rakenteilla strategatyökalu.
Ohjausryhmällä on yhteinen näkemys siitä, että ensin on päästävä yhteisymmärrykseen ja sitouduttava tavoitteisiin ja uuteen toimintamalliin. Laajemmat rakennemuutokset ovat vasta myöhemmin mahdollisia.

Juniorigolfissa tapahtuu
Nykytilanteen kartoituksen mukaan alle 18 vuotiaita juniorijäseniä on noin 10 000, joista ohjatussa toiminnassa 2000. Heistä 10 % on liittovalmennuksen ja nuorten kilpailujärjestelmän piirissä. Monien edellisvuosien aikana tehdyt hankkeet eivät ole tuottaneet merkittäviä tuloksia, eli riittävää määrää junioreita lajin pariin. Tällä hetkellä on käynnissä lupaavia junioriohjelmia, joiden toivotaan johtavan parempaan lopputulokseen. Draivia kouluun starttasi 1.8.2016 ja jo nyt 160 opettajaa ympäri maata on koulutettu sen vetäjäksi. Juniorityöhon sitoutuneita seuroja tuetaan myös vuonna 2017 Golfin edistämissäätiön kautta. Laatuseurasertifiointi jatkuu ja laatumerkin on saanut jo 16 seuraa. Move Kids Up & Down on yhteistyöhanke golf-keilailu-laskettelu-liittojen kanssa. Girls can golf -hanke on osana naisgolfin painopistealuetta.

Naisgolf on jo muita edellä
Ladykapteeneista on muodostettu alueellinen ideoinnin ja toteutuksen suunnitteluverkosto. Pilottina toteutettu Flash-Mob esitettiin onnistuneesti Tampereella Likkojen lenkki -tapahtuman yhteydessä (YouTube/ladygolf flashmob/Likkojen lenkki 21.5.2016).
Naiset ovat vierailleet naapurimaassa sparraamassa Ruotsin Golfliiton Vision 50/50 avainhenkilöiden kanssa ja sopineet yhteistyömallista Suomen Golfliiton naistoimikunnan ja toimiston kesken. Golfliiton yhteisökonsultit ovat antaneet naisten käyttöön laajan analyysin naisgolfareiden ja lajista kiinnostuneiden ajatuksista ja tämän hetkisestä naisgolfin tilasta. Naisia on tällä hetkellä vain kolmannes lajin harrastajista, joten potentiaalia löytyy. Kesäkuun alussa 2017 vietetään Kansallista golfviikkoa teemalla NAISGOLF. Kaikki toimet tähtäävät siihen, että vuonna 2020 meillä on 10 000 uutta naisgolfaria.

Kilpagolf hakee muotoaan
Olisi tärkeää, että Suomen Golfliitto ja PGA löytävät toimivan yhteistyömallin, jolla kilpagolf voisi vastata strategian haasteisiin. Uuden päävalmentajan tehtäväkenttään otetaan mukaan myös seuravalmennuksen kehittäminen. Jo nyt on tiedossa, että liittovalmennuksen painopiste kohdistetaan talentryhmässä ja ammattilaisuran alussa oleviin pelaajiin. Kilpailujen järjestämisestä kiinnostuneille seuroille tarjotaan koulutusta ja muuta tukea.

Viestintä on verkostoitumista
Aloita golf.fi avattiin juuri ennen Olympialaisia golf.fi- ja golfpiste.com -sivustoilla ja sen tavoitteena oli hyödyntää kisojen avulla lisääntynyt kiinnostus lajia kohtaan. Yle näytti golfia runsaasti ja tutkimusten mukaan golfia seurasi parhaimmillaan yli miljoona katsojaa. Katsojien keskiarvon ollessa noin 400 000, voidaan golfin sanoa onnistuneen näkyvyydessään. Toivottavasti syksyn alkeiskurssit saivat olympialaisista lisäpotkua ja uusia harrastajia lajin pariin.
Viestintätyöryhmän pöydällä on alkukesästä saakka ollut ajatus valtakunnallisesta kampanjasta lajin imagon uudistamiseksi – strategian linjauksen mukaisesti. Mittava hanke vaatii vielä useiden asiantuntijoiden kuulemista. Sisäisen viestinnän kehittämiseen on lähdetty rakentamalla golfyhteisöjen viestintävastaavien verkostoa. Heille tullaan tarjoamaan yhteisiä tapaamisia ja tarvittaessa myös koulutusta. Ehkä oleellisin ajatus verkostosta on, että he toimivat yhteisöissään tiedon kerääjinä ja jakajina. He vastaavat siitä, että tieto menee perille oikeille henkilöille ajallaan, jolloin kampanjat tehostuvat.

Tämän artikkelin pohjalta on helposti nähtävissä, että golfin uuden strategian jalkauttaminen ei ole "pikku juttu". Moni työryhmän jäsen on vapaaehtoisena mukana, tavoitteena ainoastaan Suomen golfin tulevaisuus. Sitä työtä toivoisi kaikkien sivustaseuraajienkin kunnioittavan.

Liity postituslistalle

SGK-LAKINEUVONTA
Suomen luontoystävällisin golfkenttä
BirdieTime
Matkailun teemanumero 2-18
Golfkenttien Some-näkyvyys
takaisin ylös