Ruoho on vihreämpää jäsenkentillä!

Suomen Golfliitto ry:n ja Suomen Golfkentät ry:n vastine Helsingin Sanomissa 3.2.2017 julkaistuun, Itämeren ravinnekuormituksesta kertovaan artikkeliin

Golfala tuntee vastuunsa ympäristöstä – Golfkentän todellinen ravinnekuormitus on vain kymmenesosa lasketusta


Suomen Golfliitto ry. ja Suomen Golfkentät ry. haluavat oikaista Helsingin Sanomissa 3.2.2017 julkaistun Itämeren lannoitekuormitusta käsitelleen jutun tietoja golfharrastusta käsittelevin osin. Juttu pohjautuu Ympäristökeskuksen laskelmiin, joissa golfkenttien ravinnehuuhtoumat on arvioitu moninkertaisesti liian suuriksi. Golf nostetaan jutussa lisäksi harhaanjohtavasti ja tarkoitushakuisesti esille merkittävänä Itämeren ravinnekuormittajana, vaikka todellisuudessa golfin osuus kokonaiskuormituksesta on marginaalinen.


Golfkentän lannoittaminen on vakaiden peliominaisuuksien säilyttämiseksi välttämätöntä, mutta samaan aikaan kentälle on edullisinta käyttää ravinteita mahdollisimman vähän. Golfnurmikolle lisätään ravinteita, jotta nurmikko pystyy uusiutumaan kulutusta vastaavasti. Lannoitteita lisätään kuitenkin vain sen verran kuin tavoitteen saavuttamiseksi on tarpeen. Liikalannoitus aiheuttaa golfkentille laatuhaittoja ja altistaa nurmen kasvitaudeille. Sillä on golfkentille myös huomattavia kustannusvaikutuksia liian voimakkaasti kasvavan nurmen leikkaustarpeiden lisääntyessä. Yleistäen voidaan sanoa, että golfkentän laatu on aina sitä parempi, mitä pienemmällä typpimäärällä sitä lannoitetaan. Korkeatasoinen kentänhoito edellyttää matalaa lannoitustasoa.
Vaikka ravinteiden käyttäminen on golfkentillä välttämätöntä, kentillä käytetyt lannoitteet ja lannoitustekniikka tähtäävät siihen, että golfkentän kasvit pystyvät hyödyntämään kaikki niille annettavat ravinteet eikä ravinnekuormitusta golfkentiltä pääse syntymään. Pitkäjänteisen työn tulokset ovat huomattavan myönteisiä.

Helsingin Sanomat nosti golfin verkkouutisensa otsikkoon!

Viheriöltä poistuva vesi jopa juomakelpoista
Golfkentillä käytetään lähes yksinomaan laadukkaita, joko hidasliukoisia tai kontrolloidusti liukenevia lannoitteita, joista typpi vapautuu hitaasti. Nopeavaikutteisten typpilannoitteiden aiheuttamat kasvuryöpsähdykset eivät sovi golfkentille, joilla ihanteena on terve mutta lyhyt ja hitaasti kasvava nurmi. Golfkentillä käytetään myös orgaanisia lannoitteita, joissa typen vapautuminen on kasvien kannalta sopivan hidasta. Niiden avulla ylläpidetään myös maan mikrobiston toimintaa, jolla on luontaisen ravinnevaikutuksen lisäksi muitakin hoidollisia etuja.
Golfkenttien lannoituskäytännöt taas perustuvat pieniin ja usein toistuviin levityskertoihin, mikä parantaa huomattavasti ravinteiden käytön tehokkuutta. Golfkenttien viheriöillä – joiden ravinnekuormituksen Helsingin Sanomien juttu nosti erityisesti esiin – kasvit käyttävät ravinteet nykyisin niin tehokkaasti hyväkseen, että useimmissa tapauksissa viheriöltä poistuva vesi on juomakelpoista.

Artikkelissa olleessa Itämeri-jalanjälki laskelmassa oli golfin osalta väärä arviointi.

Kymmenkertainen virhe Itämerilaskurissa
Suomen Golfliitto teki vuosina 2005–2006 kaksivuotisen golfin ympäristövaikutusten selvittämiseen tähtäävän GolfY-tutkimuksen. Siinä golfkentiltä aiheutuvien typpi- ja fosforihuuhtoumien todettiin olevan vain noin viidesosa peltonurmen ravinnehuuhtoumista. Ympäristökeskuksen laskelmissa golfkentälle on kuitenkin laskettu kaksinkertainen kuormitus peltonurmeen verrattuna. Golfkenttien ravinnekuormitus on laskettu siis noin kymmenkertaiseksi tutkitusti todettuun huuhtoumaan verrattuna. Lisäksi on huomattava, että tilanne on todellisuudessa golfille tätäkin edullisempi, sillä yli kymmenen vuotta sitten tehdyn tutkimuksen jälkeen tilanne on entisestään parantunut. Sekä typen että fosforin käyttöä on golfkentillä edelleen voimakkaasti vähennetty.

Ympäristöohjelmat käytössä
Virtaavien vesistöjen varrella sijaitsevat golfkentät mittaavat vesinäytteitä sekä kentän yläpuolisilta että alapuolisilta juoksuilta, ja golfkentältä poistuva vesi on lähes poikkeuksetta puhtaampaa kuin kentälle saapuva vesi. GolfY-tutkimuksen mukaan kentille tulevien pintavesien liukoisen typen keskiarvo oli 0,81 mg/l ja lähtevien pintavesien 0,76 mg/l. Typen määrä vesistössä siis väheni, eli vesi käytännössä puhdistui.
Golfin kannalta erityisen harmillista on, että juttu antaa otsikkoaan myöten ymmärtää golfin olevan merkittävä vesistöjen kuormittaja, vaikka tutkittu tieto kertoo kokonaan toista. Tilanne on ollut vuosikymmeniä sitten heikompi, mutta tänä päivänä golfala tuntee vastuunsa ympäristöstä. Toimialalla ja golfkentillä tehdään valtavasti työtä sen eteen, ettei golfharrastus kuormita ympäristöä, vaan päinvastoin parantaa luonnonympäristön tilaa.
Käytännössä kaikilla Suomen golfkentillä noudatetaan Golfliiton ympäristöohjelmaa, joka on yhtenevä yleiseurooppalaisen Golf Environment Organizationin GEO-sertifikaatin vaatimusten kanssa. Golfkenttien hoidossa huomioidaan siis sekä lainsäädäntö että alan omat ympäristökriteerit.
Alalla tehdään myös jatkuvaa tutkimustyötä entistä puhtaamman ympäristön eteen. Suomen Golfliitto on mukana rahoittamassa pohjoismaisten golfliittojen yhteisen tutkimussäätiön STERFin toimintaa. STERFin tehtävänä on tuottaa tutkimustietoa, joka tukee uskottavasti golftoimialan ympäristön hyväksi tehtävää työtä ja jota voidaan hyödyntää suoraan käytännön kentänhoitotyössä. STERF jakaa vuosittain 800 000 euroa tutkimusrahaa golfkentänhoidon ja ympäristövaikutusten tutkimukseen.


Golfalalla tehdään tänä päivänä ylpeinä työtä monimuotoisen ja hyvinvoivan luonnon parissa. Ympäristön etu on myös golfin etu. Puhtaamman ympäristön ja Itämeren puolesta, Suomen Golfliitto ry ja Suomen Golfkentät ry.

Suomen Golfkentät ry panostaa oikean tiedon jakamiseen julkaisemalla vuoden 2017 aikana juttusarjan teemalla: Suomen ympäristöystävällisin golfkenttä. – Meidän tulee itse huolehtia siitä, että mielikuva golfin ympäristövaikutuksista muuttuu positiiviseksi niin alan sisällä kuin varsinkin sen ulkopuolella. Golfliiton ja Suomen Golfkentät ry:n toimesta tuotettu vastinekirjoitus Helsingin Sanomiin on uuden toiminnan alku. Siihen koottujen tietojen taustalla olivat vahvan kokemuksen ja tietotaidon omaavat kenttäammattilaiset, Ilkka Kaivosoja ja Harri Walden. Heillä ja kentillä on valtavasti tietoa ja nyt se on tuotava julkisuuteen.

Honour-lehden ympäristöteemasta voit lukea lisää täältä!

Helsingin Sanomien Itämeri-laskurijutun kuvituksena oli oheinen kaavio.

Voit lukea Hesarin alkuperäisen artikkelin täältä!


Maataloudessa närkästyttiin Itämeri-laskurin lihansyöntiä koskevista tiedoista

Professori Jyri Seppälä painottaa: Ruoan ympäristö­vaikutukset ovat tosiasia
Tutkijan mukaan Itämeri-laskuri auttaa ymmärtämään omien valintojen vaikutusta Itämeren tilaan.

Lue jatkojuttu täältä!

Alkuperäinen Itämeri-laskuri löytyy täältä ja sitä on tarkoitus golfin osalta päivittää uusien tietojen valossa.

Lue myös toimitukseen saapuneet palautteet!

Liity postituslistalle

SGK-LAKINEUVONTA
Suomen luontoystävällisin golfkenttä
BirdieTime
Matkailun teemanumero 2-18
Golfkenttien Some-näkyvyys
takaisin ylös