Ruoho on vihreämpää jäsenkentillä!

Suomalaiset golfkentät näyttävät esimerkkiä

Jokainen voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään

Maailmalta uutisoidut hurrikaanit ja muut hirmumyrskyt, mutavyöryjä aiheuttaneet rankkasateet ja toisaalla vuosia kestäneet kuivuusjaksot aiheuttavat suurta tuhoa ja ihmishenkien menetyksiä. Suomalaisille kuvatut tapahtumat tuntuvat vielä etäisiltä ja on vaikea ymmärtää, että ilmastonmuutos tulee koskettamaan myös meitä. Meri-Teijo Golfissa 13.9.2017 järjestetyssä tilaisuudessa saimme jälleen muistutuksen siitä, mistä oikein on kyse. Ilmaston lämpeneminen on otettava vakavasti ja me voimme jokainen siihen vaikuttaa.

Jo edellisessä Honour-lehdessä kerrottiin kuinka Meri-Teijo Golfissa tutkittiin kentän oma hiilijalanjälki, jonka perusteella kentän toimintoja voidaan kehittää ilmastoneutraaliin suuntaan. Ja vaikka golfkenttä ei tutkimuksen mukaan ole merkittävä ilmaston kuormittaja, on meillä golfareilla sen sijaan siihen suuri vaikutus. – Maailmassa on 55 miljoonaa golfaria ja jos me puolittaisimme hiilijalanjälkemme kymmenessä vuodessa sillä olisi jo merkittävä vaikutus. 10 % maailman varakkaimmista ihmisistä aiheuttaa 50 % globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä, totesi Climate Leadership Councilin toiminnanjohtaja Jouni Keronen.

Kutsuvieraat Meri-Teijossa
Kutsuvierastilaisuuden Meri-Teijossa avasi kenttäyhtiön hallituksen puheenjohtaja Tommy Skogster. – 27-vuotias Meri-Teijon golfkenttä vaatii korjauksia, mutta on myös aika ryhtyä korjaamaan ajatuksiamme, painotti Skogster. – Tapasin Jouni Kerosen muutama vuosi sitten ja ryhdyimme pohtimaan miten golftoimiala saataisiin mukaan ilmastotalkoisiin, hän jatkoi. – Golfalaa on viime aikoina kritisoitu esimerkiksi Itämerta rehevöittävänä harrastuksena, mutta nyt meillä on dokumentit golfkentän hiilijalanjäljestä. Tarkoitus on dokumentoida kaikki suomalaiset golfkentät ja osoittaa, että golfkentät ovat edelläkävijöitä ympäristöasioissa, totesi Skogster. – Olemme käyttäneet Meri-Teijo Golfia koelaboratoriona ja saaneet mallinnettua eri standardeja hyödyntäen golfkentän CO2-päästöihin vaikuttavat tekijät eli päästölähteet. Samaa mallinnusta voidaan hyödyntää muillakin golfkentillä ja saada vakuuttavaa, vertailukelpoista tietoa sekä omaan että sidosryhmien käyttöön, korosti Tommy Skogster.

Myrskyvaroitus – kohti ilmastoneutraalia golfia
Päivän kohokohtana oli huippuasiantuntija Jouni Kerosen esitys ilmaston lämpenemisen vaikutuksista maapallollamme. Sen aikana aukesi kaikille osanottajille syy miksi asiaan tulee puuttua jo nyt. – Olen itse aloittanut golfaamisen vuonna 1993 Kaliforniassa, kertoi Keronen. Olin Fortumilla pitkään kehitys- ja innovaatiojohtajana, pojan harrastuksen kautta ajauduin yhdeksi Myrskyvaroitus-yhdistyksen perustajaksi, joka taiteiden keinoin kannustaa ihmisiä ilmastoystävällisiin toimiin omassa elämässä. Viimeisten kolmen vuoden ajan olen vetänyt Climate Leadership Council -yhdistystä, jonka jäseninä on jo 39 suuryrityksen ja muiden asiasta kiinnostuneiden organisaatioiden hallitusten puheenjohtajia ja toimitusjohtajia.
Kerosen ensimmäisessä presentaatiokuvassa oli koko Atlantin peittävä myrskypilvi. – Tämä oli tietojeni mukaan historian ensimmäinen myrskypilvi, joka peitti koko Atlantin – mikäli olette nähneet Day after tomorrow -elokuvan, tiedätte mitä olisi voinut tapahtua. Tämä myrsky oli nousemassa vain 3 kuukautta tuhoisan Sandy-myrskyn jälkeen ja USA:n meteorologit olivat olleet kauhuissaan. Onneksi myrsky hajosi pieniin osiin, mutta ilmastonmuutoksen aiheuttama merivesien lämpeneminen aiheuttaa vastaavia myös tulevaisuudessa. On vain ajan kysymys milloin jokin hirmumyrsky tulee tekemään niin suurta tuhoa, että ihmiskunnan on pysähdyttävä tekemään ratkaisuja, joilla ilmaston lämpeneminen saadaan pysähtymään, muistuttaa Jouni Keronen.
– Olen itse jo hieman väsynyt esittelemään ilmastonmuutoksen seurauksia eri puolilla maapalloa, koska näitä tulee koko ajan lisää. Vuonna 2016 kuivuus vaivasi Vietnamissa ja useissa Afrikan maissa ja esimerkiksi Zimbabwessa 12 % kansantuotteesta menetettiin kuukaudessa. Floridaan muutama viikko sitten iskeytyneen Irma-myrskyn tuulien keskinopeudet olivat Kuuban kohdalla yli 70 metriä sekunnissa ja puuskat huomattavasti enemmän. Ylimeteorologi Henri Nymanin mukaan näillä lukemilla ei siinä mikään suomalainen puu pystyssä pysyisi. Meillä hirmumyrskyn raja on 32 metriä sekunnissa.
Missään päin maailmaa ei taida rakennusstandardit olla sellaiset, että ne kestäisivät tällaisia tuulennopeuksia, kun vielä sateet lisäävät niiden vaikutusta.
– Biodiversiteetti on myös mainittava, sillä koralliriutoista, mm. Suuri Valliriutta Australiassa, on jo merkittävä osa menetetty. Kun tiedämme, että noin 40 % merten eläimistä syntyy korallien varjoissa, tulee sillä olemaan suuri vaikutus lajien vähenemiseen.
– Eivätkä golfkentätkään jää näiden ilmiöiden ulkopuolelle. Viime vuosina on nähty toisaalta kenttien kuivumista, toisaalta tulvien alle jääneitä kenttiä. Keimola Golfissa trombi kaatoi 500 kuutiota puita tänä kesänä.

Globaalit vaikutukset
Ilmaston lämpenemisestä on puhuttu jo vuosia ja kansainvälisiä sopimuksia sen hidastamiseksi on tehty. Pariisin ilmastosopimuksen puitteissa tavoitteeksi on otettu lämpötilan nousun pysäyttäminen. Tällä hetkellä vain viisi pienehköä maata on aikataulussa, suuremmilla mailla jätättää pahasti. Nykyisillä tavoitteilla ollaan menossa kolmen asteen lämpenemiseen tai jopa sen yli. Mitä kolmen asteen lämpötilan nousu globaalisti tarkoittaa? Ruoantuotantokyky vähenisi kymmeniä prosentteja, ehkä jopa puolella nykyisestä, juuri niillä alueilla, joilla väestönkasvu on suurinta. Syyriassa koettiin juuri kuusi vuotta kestänyt kuivuus, joka sai aikaan sen, että puolitoista miljoonaa ihmistä lähti liikkeelle. Maan ollessa sisällissodassa nämä ihmiset hakeutuvat Eurooppaan. Ruoantuotantokyvyn väheneminen tulee lisäämään ihmisten massaliikkumista myös tulevaisuudessa.
Viime keväänä saatiin johtavien ilmastotutkijoiden hyvä julkaisu, jossa on esitetty Pariisin sopimuksen mukainen hiilibudjetti. Julkaisun mukaan ilmakehään voidaan päästää 700 gigatonnia hiilidioksidia. Jos siis halutaan 66 %:n todennäköisyys sille, että pysytään alle kahden asteen ilmaston lämpenemisessä ilmakehään voidaan päästää vain kyseinen määrä. Kasvihuonepäästöt ovat tänä päivänä luokkaa yli 50 gigatonnia vuodessa, eli nykypäästöillä hiilibudjetti tulee täyteen 14 vuodessa. Tämä on alan asiantuntijoiden parissa kova juttu, eikä siitä ole vielä tarpeeksi puhuttu, mutta kansainväliset ilmasto-organisaatiot tulevat käsittelemään sitä. Jouni Kerosen mukaan kyseiset luvut antavat reitin, jota tulee kulkea. Päästöt tulisi sen mukaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä, edelleen puolittaa siitä 2040 mennessä ja jälleen puolittaa vuoteen 2050 mennessä. Sen lisäksi meillä tulee olla hiilinieluja, jotka sitovat hiilidioksidia. Hiilinieluja ovat esimerkiksi istutetut metsät tai muut varastointiratkaisut. Pääpaino on joka tapauksessa päästöjen puolittamisessa vuosikymmenittäin.

Poliittinen ratkaisukyky kysymysmerkki
Maiden sopimat neuvotteluprosessit ovat Kerosen mielestä huolestuttavan hitaita. Maat ovat sopineet vuodelle 2018 tavoitteiden vapaaehtoisesta päivityksestä. Varsinainen mittauspiste on vuonna 2023, tavoitteita päivitetään jälleen 2025 ja niiden käytäntöönpano kestää muutaman vuoden. Vuoden 2028 jälkeen meillä olisikin enää 4 vuotta aikaa saada globaalit päästöt nollaan. Keronen ei usko, että Pariisin ilmastoneuvotteluissa tehtyihin tavoitteisiin voitaisiin päästä näillä toimilla. Tarvitaan muitakin vastuunottajia, kuten kaupungit, kansalaiset, järjestöt, yritykset ja muut yhteisöt.

Mitä meidän tulisi tehdä?
Puhutaan energiailmastotiekartasta ja ajatellaan, että tämä on vain energiaa koskeva muutos, uusiutuvaa energiaa ja energian varastointia koskien. Tämä koskee kuitenkin myös teollisuutta, tulee uusia materiaaleja, kiertotalousratkaisuja ja teollisia muutoksia. Rakentaminen tulee muuttumaan ja rakennuksista tulee energia-aktiivisia sekä hiiltä varastoivia. Puurakentaminen tulee Kerosen mielestä jälleen lisääntymään. Liikenne tulee muuttumaan sähkön ja biopolttoaineiden ansiosta. Arvioidaan, että nykyisellään biopolttoaineiden ja jätteiden hyödyntämisellä voidaan korvata noin 10-20 prosenttia nykyisestä öljynkulutuksesta ja loput voidaan korvata sähköllä ja sähkön avulla valmistetuilla polttoaineilla tai uusilta bioviljelmiltä saaduilla polttoaineilla. Maatalous tulee muuttumaan, tulee kasvilajikkeita, jotka sitovat hiiltä entistä paremmin maaperään, myös kerrosviljely edullisilla energiamuodoilla tulee muuttamaan maanviljelyä merkittävästi. Kerrosviljelyllä voidaan saada esimerkiksi 90-kertainen tuotto samalta pinta-alalta. Tämä voisi olla ratkaisu aiemmin mainituille maille, joissa kuivuus tulee pienentämään viljelyalueita. Kansalaisten aktivointi on tietysti tärkeää, omat energiavalinnat ja ruokailutottumukset.

Talouden ja verotuksen muutokset
Taloudessa ja verotuksessa tullaan näkemään muutoksia, sähkömarkkinoissa tullaan näkemään vahvaa heiluntaa. Kansalaisille asiat tulee tehdä helpoksi ja siitä on esimerkkinä Itämerikortti, joka on Master card -luottokortti. Itämerikortti laskee ostosten perusteella kuluttajan oman hiilijalanjäljen ja auttaa siten muutoksiin omassa elämässä. Näitä apuvälineitä tarvitaan sekä työssä että vapaa-ajalla, koska mikään elämän osa-alue ei jää muutoksen ulkopuolelle.
– Kansalaisten rooli: 10 % varakkaimmista tuotti vuonna 2015 puolet kaikista hiilidioksidipäästöistä. 1 prosentti varakkaimmista tuottaa 175 kertaisesti päästöjä köyhimpään prosenttiin verraten. Kysymys kuuluukin miten kuluttajat, joilla on vaurautta ja tietoa lähtevät mukaan ilmastonmuutokseen. Perinteisesti ilmastonmuutoshankkeet ovat koskeneet maita tai tuotantoja, nyt se ei enää riitä. Kuluttajien tulee luoda kysyntää sellaisten yritysten tuotteille, jotka valmistetaan ilmastoneutraalisti. Kansalaisten on myös mahdollista tehdä oma ilmastolupaus ja allekirjoittamalla sen sitoutuu puolittamaan päästönsä 10 vuodessa. Siihen riittää muutama muutos per vuosi omassa elämässä, se ei ole temppu eikä mikään. Kannustan kaikkia golfareita tutustumaan siihen, korostaa Keronen.
Tässä vaiheessa esitystä, presentaatiota pyörittävän kannettavan akku hyytyi ja mahdollisti mieleen nousseiden kysymysten esittämisen.

Kysymyksiä Keroselle osallistujilta:
Miten todennetaan ihmisen vaikutus ilmaston lämpenemiseen? Olimme jo menossa kohti seuraavaa jääkautta ennen esiteollista aikaa, kunnes ihmisen vaikutus alkoi näkyä. Hiiliatomeista voidaan mitata ovatko ne fossiilista vai luonnon hiiltä, jolloin ihmisen vaikutus voidaan todistaa.
Ilmaston lämpeneminen johtuu siitä, että hiili on väärässä paikassa. Hiili, öljy ja kaasu ovat bioa, jonka kasvit ovat sitoneet maakuoren sisään. Tällöin ilmasto on jäähtynyt. Ihmisen vaikutuksesta hiiltä on nykyisin enemmän ilmassa ja hiiliatomien takia auringon säteilystä yksi prosentti heijastuu niistä takaisin maanpinnalle ja aiheuttaa ilmaston lämpenemisen. 93 % siitä menee meriin mahdollistaen muun muassa voimakkaampia hurrikaaneja Atlantilla. Meillä on siis tällä hetkellä hiiliatomit väärässä paikassa, niitä on liikaa taivaalla ja liian vähän maassa.

Milloin lämpenemisilmiö alkaa ruokkia itseään? Kun lämpötila nousee yli kahdella asteella ja esimerkiksi tundrat alkavat sulaa, ilmakehään pääsee metaania, joka on pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Onneksi metaani on lyhytikäinen. Sitä tässä pelätään, että syntyy itseään ruokkivia ilmiöitä yli kahden asteen lämmönnousun jälkeen ja ne ovat sitten sellaisia, että niitä emme enää pysty hillitsemään ja toimet menevät selviytymistaisteluksi. Tästä syystä Pariisin ilmastosopimus on järkevä, vaikka se onkin jo sillä rajoilla. Mielenkiintoista on nähdä mitä tapahtuu sen jälkeen kun IPCC julkaisee ensi syksynä raporttinsa. Mikäli siinä todetaan, että 1,5 asteen lämpenemisen estäminen on mahdoton toteuttaa, mitä tekevät rahoituslaitokset, vakuutusyhtiöt, koska se tulee olemaan tuomio monelle valtiolle. Noin miljardi ihmistä asuu tällä hetkellä alueilla, jotka tulevat kärsimään veden noususta ja pahenevista tulvista. Kuten aiemmin todettiin, meillä on vain 14 vuotta aikaa, joten aktiivisiin toimiin on ryhdyttävä heti.

Poliittinen tie näyttää hitaalta, oletko vakuuttunut, että yritykset ja yhteisöt lähtevät viemään asioita eteenpäin nopeammalla aikataululla? Aika vakuuttunut, koska ratkaisuja alkaa jo olla käytössä. Yrityksissäkin uuteen siirrytään nopeasti mikäli kuluttajat niin haluavat.

Euroopan tason golf
Olemme selvittäneet mm. EGCOA:lta, onko heillä ohjeistusta golfkentille hiilineutraaliksi pääsemisessä, eikä sellaista löytynyt. Meidät ohjattiin Golf Environment Organisaation (GEO) puoleen, eikä heilläkään ollut vastaavaa metodia. Olemme siis myös kansainvälisesti ensimmäisenä liikkeellä Meri-Teijo Golfissa toteutetulla mallinnuksella.
Suomen Golfkentät ry on mukana hankkeen edistämisessä Suomessa ja tulee suosittelemaan jäsenkentilleen hiilijalanjäljen mittaamista. Sen avulla voidaan jälleen kertoa aktiivisesta työstä ympäristön hyväksi ja toimia suunnannäyttäjänä muille lajeille. Eikä hiilijalanjäljen puolittaminen ole aina kustannuskysymys, sillä usein uusien menetelmien käyttöönotto voi myös alentaa kustannuksia, esim. kastelun suuntaaminen ja optimointi voi pienentää pumppaamon kuluja.

Miten hankkeessa edetään?
Suomen Golfkentät ry on ottanut asian kärkihankkeekseen ja suunnittelee prosessin jalkauttamisen ensin jäsenkentilleen ja sen jälkeen muille kotimaisille kentille. Hankkeella on mahdollisuudet myös kansianväliseen menestykseen.

Meri-Teijo Golfista ilmastoneutraali
Keronen lisäsi vielä, että on olemassa kansainvälinen Climate Neutral Now -kampanja. Meri-Teijo Golf Oy osallistuu kampanjaan ja on kompensoinut YK:n sertifioiduilla päästövähennys-offseteilla kaikki kentän suorasta toiminnasta aiheutuneet päästöt tämän vuoden osalta. Nämä varat käytetään Intiassa käynnissä olevaan aurinkosähköprojektiin. Tästä johtuen Meri-Teijo Golf voi sanoa olevansa tänä vuonna hiilineutraali.
– Kompensoinneilla ei kuitenkaan maailmaa pelasteta, vaan siihen tarvitaan todellisia toimia, päätti Keronen.

Golfkenttien ja golfareitten hiilijalanjälkeä ryhdytään pienentämään tämän kolmikon toimesta. Vas. Meri-Teijo Golfin hallituksen puheenjohtaja Tommy Skogster, Climate Leadership Councilin toiminnanjohtaja Jouni Keronen ja Suomen Golfkentät ry:n puheenjohtaja Jarmo Turtiainen.

Lappeenrannan teknisen yliopiston edustaja, Anna Huostila esitteli kutsuvieraille Meri-Teijo Golfin hiilijalanjäljen mittausta.

Hakon Petri Aaltonen.
Meri-Teijossa kuultiin useita puheenvuoroja hankkeista ja menetelmistä, joilla eri tahot jo nyt hillitsevät ilmaston lämpenemistä.

 

Itämerisäätiön Mathias Bergman.

Suomen Golfliiton toiminnanjohtaja, Juha Korhonen.

JOUNI KERONEN
57 v, tekniikan tohtori, MBA. Händäri <10 jo noin 20 vuotta. Toiminnanjohtaja, Climate Leadership Council. Hallituksen jäsen, Myrskyvaroitus – Stormwarning ry. Naimisissa, kaksi aikuista lasta ja keskenkasvuinen hirvikoira. Golfin lisäksi muut intohimot: kalastus, tennis ja kaikenlainen ulkoilu. jouni.keronen@clc.fi

Linkit artikkelissa mainittuihin:

https://climatepledge.global/fi/
http://climateneutralnow.org/Pages/Individuals.aspx
http://myrskyvaroitus.fi/

Meri-Teijo Golfin hiilineutraalius uutisoitiin YK:n nettisivuilla.

Jokainen meistä voi tehdä oman ilmastolupauksen ja puolittaa oman hiilijalanjäljen:
https://climatepledge.global/fi/

Liity postituslistalle

SGK-LAKINEUVONTA
Suomen luontoystävällisin golfkenttä
BirdieTime
Matkailun teemanumero 2-18
Golfkenttien Some-näkyvyys
takaisin ylös