Ruoho on vihreämpää jäsenkentillä!

Suomen ympäristöystävällisin golfkenttä!

Hirsala Golf – ympäristö on luonnollinen osa hyvinvoivaa golfkenttää

Suomen ympäristöystävällisin kenttä -julkaisusarjan aloittaa Hirsala Golf. Onhan se ensimmäinen suomalainen kenttä, joka sai GEO-sertifioinnin vuonna 2010. Hirsalassa huomioitiin ympäristöasiat jo kentän rakennusvaiheessa ja kolmen vuoden välein suoritettavilla GEO-auditoinneilla ympäristöystävällisyyttä parannetaan jatkuvasti. Mielikuvat golfista muuttuvat, kun niiden eteen tehdään oikeaa työtä sekä kentillä että viestinnässä. Hirsalan tapauksessa erinomainen työ saa nyt ansaitsemaansa julkisuutta. Näistä meidän golfareitten pitää muistaa kertoa muillekin.

Teksti: Jukka Rimpiläinen/Honour-lehti ja Janne Lehto/Hirsala Golf. Kuvat Esa Hukkanen/Hirsala Golf.

Hirsala Golf on yksi uusimmista golfkentistä Suomessa. Vuonna 2007 avattu Hirsala edusti kentänrakennuksen uusinta tietoa, joka klubipelaajallekin näkyy väylien runsaista muodoista. Kentän omassa esittelyssä kerrotaan näin: Hirsala Golf on takatiiltä vaativa ja kansainväliset laatukriteerit täyttävä 18 reikäinen golfkenttä, joka haastaa klubipelaajien ohella ammatikseen golfaavat. Kentän pituus on takatiiltä mitattuna 6 167 metriä. Suurin korkeusero kentällä on 20,5 metriä eli täysikasvuisen puun korkeus. Väylät kulkevat vaihtelevassa maastossa. Hirsala Golfin alueella on monimuotoinen puusto, kallioiden laella kasvaa käkkärämäntyjä ja pylväskatajia, lehtoalueilla jättimäisiä haapoja ja leppiä sekä mm. komea kilpikaarnamänty. Kentän rakentamisessa on säilytetty puusto mahdollisimman tarkoin, komeat maisemapuut saavat kunniapaikan väylien varrella. Alueella on runsas aluskasvillisuus ja laaja eläimistö. Oravien, mäyrän, ja hirvien lisäksi alueella asuu pieni peuralauma.

Eläimistölle on jätetty riittävät, yhtenäiset suoja-alueet, ja niiden luontaiset kulkureitit on säilytetty. Kentän suunnittelija on kokenut ja arvostettu pohjoisirlantilainen kenttäsuunnittelija David Jones (PGA European Tour, Member of The Board of Directors, PGA European Tour, Managing Director of The European Tour Properties 2003-), jonka mukaan Hirsalan maasto soveltuu erinomaisesti golfkentälle. Hirsala Golf sijaitsee 64,5 hehtaarin maa-alueella, jonka omistaa Hirsala Golf Oy. Jo kentän omassa esittelyssä korostuu alueen luonnon monimuotoisuus ja ympäristöä kunnioittava ajattelutapa on iskostettu koko henkilökunnan ajatuksiin. Rakennusaikana tikoille jätettiin kelorunkoja pesäpuiksi, alueen kosteikot vilisevät elämää ja klubitalon vieressä kasvatetaan yrttejä keittiön tarpeeseen. Pieniä asioita yksittäisinä, mutta niistä muodostuva kokonaisuus on vaikuttava.

Hirsala ensimmäisenä Suomessa GEO-järjestelmään
Kentän rakennusaikaiset päätökset vaikuttavat usein pitkälle ympäristöasioissakin. Hirsalassa ne oli huomioitu ja päätös GEO-järjestelmään lähtemisestä oli helppo. Vuonna 2010 Hirsala oli Suomen ensimmäinen golfkenttä GEO -leimalla. GEO (Golf Environment Organization) on kansainvälinen järjestö, ja heidän tunnustustaan kentällä tehdystä ympäristötyöstä arvostetaan Hirsalassa korkealle. GEO-järjestelmä auttaa myös konkretisoimaan ympäristötyön niin henkilökunnalle kuin pelaajistollekin. GEO päivitetään kolmen vuoden välein, ja tarkoituksena tällä on seurata kentän kehitystä ympäristöasioissa. Ulkopuolisen auditoijan avulla käytiin läpi työvaiheet, materiaalit, aineet, energia, vedenkäyttö, kierrätys jne., joista syntyi kokonaisvaikutus, jonka pohjalta sertifiointi voitiin myöntää. GEO-raportti kertoo yksityiskohtaisesti kentän kaikkien alueiden koon (greenit 1,2 hehtaaria, tiiboksit 0,8 hehtaaria, väylät 7,5 hehtaaria ja semiraffit 6,0 hehtaaria) ja niissä kasvavan nurmilaadun. Kentän heinälajit ja lajikkeet on valittu niin, että ne toimivat pelillisesti hyvin ja ovat myös sekä ravinteiden- että kastelutarpeen osalta vähäisiä ja hyvin taudinkestäviä. Ominaisuuksiltaan ne ovat erityyppisiä pärjätäkseen kentän erilaisilla alueilla. Nykyisin kentällä käytetään viheriöillä ja lyöntipaikoilla kasvunsäädettä, joka hidastaa heinän pystysuuntaista kasvua ja tekee siitä tiheämpää ja kestävämpää. Myös polttoainetta säästyy, kun koneiden käyttö vähenee. Myös hoitokaluston pitäminen nykyaikaisena ja suosimalla mm. hybridileikkureita, polttoaineen kulutus pienenee jatkuvasti.


Suojeltavat kohteet listattu
Alueella on mm. vanha kivijalka ja pystysuora kallioseinä, jotka on tarkoituksella jätetty rauhaan kentänhoitotoimilta. Kelopuita jätettiin tikkoja varten pystyyn jo rakennusaikana ja suurin osa niistä on edelleen pystyssä. Omatoimisen suojelun piiriin kuuluvat myös pähkinäpensaat, kolme tammea ja kaksi vaahteraa. Liito-oravien takia alueen haavat ovat nekin suojelukohteina. Liito-oravat pesivät myös tikkojen tekemissä koloissa kelopuissa. Lampien rannoille on istutettu noin 20 Lasipalatsin salavaa.
Suojeltavien kohteiden lisäksi maa-aineksen lastausalueen ympärille on istutettu pensaita näkösuojaksi. Klubitalokin, vaikka se on kookas, on sulautettu maisemaan ja sen ympärillä on istutuksia ja jopa pieni kivipuutarha. Nykyisin keittiöllä on oma pieni kasvimaa klubitalon vieressä. Koko kenttä on suunniteltu ympäristöönsä sopivaksi ja alkuperäisiä suunnitelmia kunnioitetaan jatkossakin. Jo rakennusvaiheessa jätetyt eläinten kulkureitit on säilytetty ennallaan ja niistä pidetään edelleen huolta.

Käytännön toimet
Jo rakennusvaiheessa alue pyrittiin säilyttämään mahdollisimman luonnollisessa tilassa eikä eläinten liikkumista alueella rajoiteta. Alueelle tyypillisen kasvikannan säilyvyydestä huolehditaan estämällä minkään yksittäisen lajin valta-asema. Erittäin tärkeää on perehdyttää uudet työntekijät yrityksen luonnonmukaisiin arvoihin. Vesiesteitä ja muita kosteikkoalueita ympäröiviä karheikkoja ei lannoiteta ja vesistöjen reunoilla on ravinteita vastaanottavia kosteikkokasveja. Luonnonkasvien annetaan pehmentää maisemaa. Kentällä olevat kivikasat ovat hyviä asuinalueita kärpille ja lumikoille. Niittymäisten heinäalueiden kasvattamista sellaisille alueille, missä ne eivät peliä häiritse, lisätään vuosittain. Tällaiset alueet ovat visuaalisesti näyttäviä, lisäävät alueen luonnon monipuolisuutta ja toimivat elinympäristönä mm. pienille hyönteisille ja perhosille. Pitkää nataheinää kasvavat karheikkoalueet ovat myös pois niin sanoitusta tehokasta kentänhoitoa vaativista alueista ja näin säästyy sekä leikkuutunteja että polttoainetta.

Veden käyttö
Kentän rakennusajan yksi oleellisista asioista on riittävän kasteluveden varmistaminen. Siksi kentille usein rakennetaan lampia ja vesiesteitä, joihin sadevesi kootaan. Hirsala Golfin kastelujärjestelmä suunniteltiin niin yksityiskohtaisesti, että sen avulla voidaan kontrolloida ruohon kuntoa kaikissa sääoloissa. Hyvä järjestelmä vähentää vedenkulutusta ja säästää kustannuksia. Kasteluvesi otetaan vesivarantona
toimivista vesiesteistä ja on pääosin sadevettä. Koko kentän alueelta kuivatusvedet johdetaan salaojituksen kautta lampeen, josta kasteluvettä pumpataan. Tällöin veden kierto pysyy erittäin tehokkaana ja vesi, joka myöhemmin siirtyy mereen laskevaan ojaan, suodatetaan useaan otteeseen kentällä. Kastelun oikea ajoitus ja kohdistus on talou-dellisesti järkevintä. Kesät ovat usein hyvinkin erilaisia sääoloiltaan, ja pelattavuudeltaan hyvä golfkenttä ei tarvitse kastelua kuin siihen pisteeseen, että heinä pysyy hengissä. Kasteluvettä on aina rajallisesti käytössä ja siksi ruoholajikkeet on valittu kuivuutta kestäviksi. Kenttää kastellaan iltaisin ja öisin, jotta alueet kuivuvat aamuksi, jolloin kentänhoitokoneet lähtevät liikkeelle. Hirsalan kentän kasvualustat viheriöillä, väylillä ja lyöntipaikoilla ovat sekoitus hiekkaturvetta, joka vastaa USGA-suositusten mukaista, jolloin kasvualustan vesitalous on hyvin suotuisa ja yhä vähentää kastelun tarvetta. Kastelujärjestelmää päivittämällä kastelualueet saadaan tarkemmiksi ja kosteusmittareita käytetään kasteluntarpeen määrittämiseen ja määrien optimointiin.

Energiatehokkuus huipussaan
Moniin 80- ja 90-luvuilla rakennettuihin klubitaloihin verrattuna Hirsalassa on voitu hyödyntää uudempaa energiatehokkuutta, koskien valaistusta, saunan kiukaita ja ravintolan keittiölaitteita. Uusiutuvan energian muotoja pyritään suosimaan ja klubin katolle pidemmän ajan suunnitelmassa on tarkoitus sijoittaa aurinkopaneeleja, jotka kattaisivat koko klubin energiantarpeen. Uusiutuvaa sähköä käytetään noin 300 000 kWh ja uusiutumatonta noin 100 000 kWh vuodessa. Alueen kaatuneet ja metsänhoidollisesti kaadetut puut hyödynnetään hakkeena kenttäalueella. Vuonna 2013 otettiin käyttöön hybridikäyttöiset singelileikkurit ja tälle vuodelle hankitaan myös päältä ajettava hybridileikkuri. Polttoöljyä kuluu vuosittain noin 8000 litraa, dieseliä noin 2000 litraa, pienmoottoribensiiniä noin 3000 litraa ja hydrauliöljyä noin 200 litraa. Syntynyt jäteöljy on kierrätetty säädösten mukaan ja kierrättäminen on isossa asemassa päivittäisessä toiminnassa, mm. muovijäte kerätään erikseen ja toimitetaan muovinkeräykseen. Klubitalossa on käytössä lämmön talteenotto ja koska rakennus on uusi, ei sen eristystä ole tarvinnut uusia. Suomen valoisa kesä minimoi keinovalojen käytön klubitalossa ja valaisimissa käytetään energiansäästölamppuja. Vuoden 2017 alusta olemme vaihtaneet uuteen NesteMY dieseliin, joka on täysin uusiutuvaa, jätteistä valmistettua dieseliä. Sen lisäksi, että se on uusiutuvaa, vähentää se päästöjä jopa 90%.

GEO-järjestelmä huomioi kaiken
Kokonaiskuvan luomiseksi GEO-järjestelmä huomioi myös henkilökunnan ja tavarantoimittajien liikkumisen. Kaikkia osapuolia kannustetaan energian säästämiseen vaikkapa kimppakyydeillä. Hirsala käyttää mahdollisimman paljon ympäristösertifioituja ja suomalaisia toimittajia ja tuotteita. Esimerkiksi lannoitteet tilataan suursäkeissä ja yhdessä erässä ja suositaan orgaanisia tuotteita.

Kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käyttö
Kasvinsuojeluaineita käytetään vain tarvittaessa, ja sienitautientorjunta-aineet ovat käytössä ainoastaan viheriöillä, joten pinta-ala, joka on kasvinsuojelun piirissä jää ainoastaan 1,2 ha suuruiseksi. Yhteensä näitä ruiskutuksia tulee keskimäärin 3-4 kertaa kaudessa ja suoritetaan pää-asiassa juuri ennen talvea, jolloin pelaajiakaan ei kentällä ole. Rikkakasvien torjunta-aineita käytetään ainoastaan pistekäsittelynä. Kentällä on käytössä IPM (integroitu kasvinsuojelu) -politiikka, jonka mukaan toimitaan nurmen tuholaisia vastaan. Ensiksi käytetään muita keinoja, kuten yleisesti terveen ja vahvan kasvuston ylläpitämistä mm. kultturaalisia toimenpiteitä käyttäen, kuten ilmastus ja kuivatus. Mekaaniset ja biologiset toimet tulevat myös käyttöön ennen kuin kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä harkitaan.
Lannoittaminen golfkentillä hyvien pelillisten ominaisuuksien, kuten pelipintojen kovuuden ja pallon tasaisen rullaamisen aikaansaaminen edellyttää matalaa ravinnetasoa. Hirsalassa ovat käytössä nykypäivän menetelmät ja suositukset. Ravinnemäärät niin Hirsalassa kuin yleisesti golfkentillä ovat pudonneet huomattavasti. Tällä hetkellä Hirsalan viheriöt saavat kauden aikana noin 140 kg/ha typpeä, kaliumia noin 120 kg/ha ja fosforia 20 kg/ha. Väylien typpimäärä on noin 80 kg/ha ja kokonaispinta-ala noin 7,5 ha. Lannoitetyypeistä suositaan orgaanisia tuotteita.

GEO-sertifiointi
GEO-sertifioiduksi kentäksi pääsee, mikäli asiat on hyvin hoidettu ja päämääränä on asioiden hoitaminen entistä paremmin. Auditoinnin tekee ulkopuolinen asiantuntija ja kenttäyhtiö sitoutuu dokumentoimaan luotettavasti järjestelmään kuuluvat asiat. Kolmen vuoden välein auditointi tehdään uudelleen, jotta nähdään toiminnan oikeansuuntainen kehittyminen. Hirsalassa auditointi tapahtuu kolmatta kertaa tänä kesänä.

Hirsalan esimerkki ja GEO-raporttiin pohjautuva artikkeli kertoo, miten laajasti golfkenttä ottaa ympäristöasiat huomioon. Tämä juttusarja tulee jatkumaan, sillä mukaan on ilmoittautunut jo useita kenttiä. Ja se on hienoa!

Liity postituslistalle

SGK-LAKINEUVONTA
Suomen luontoystävällisin golfkenttä
BirdieTime
Matkailun teemanumero 2-18
Golfkenttien Some-näkyvyys
takaisin ylös