Ruoho on vihreämpää jäsenkentillä!

Karelia Golfissa panostetaan ympäristönsuojeluun

Karelia Golf sijaitsee Pohjois-Karjalassa Kontiolahdella, paikkakunnalla, joka tunnetaan myös kansainvälisestä ampumahiihtokeskuksestaan. Karelia Golf on jo perinteitä omaava kenttä, jonka yhtenä erityispiirteenä on vesiesteiden puuttuminen kentältä. Kentän työskentely ympäristön näkökulmasta on hyvällä tasolla. Haasteena ja kriittisenä kehityskohteena on tiedottamisen kehittäminen. 
Tämä saattaa aivan lähitulevaisuudessa nousta vielä merkittävämpään asemaan, kun kunta lähtee kehittämään vanhan varuskunnan aluetta. Kehitystyön tuloksena alueelle saattaa tulla uusia toimijoita, joille golfkentän toiminta ei ole tuttua.


Karelia Golf on rakennettu soraharjulle, josta läheiselle järvelle on kumpuileva näköala. Puusto on havupuuvoittoinen ja korkeuserot ovat luonnollisia. Kentällä ei ole vesiesteitä ja matkaa lähimpään luonnon veteen on noin 300 metriä, kentän ja vesistön välissä on metsävyöhyke.
Kentän viheriöillä ja lyöntipaikoilla on punanataa ja karheanurmikkaa, väylillä ja karheikoilla on myös kylänurmikkaa.
Alueiden pinta-alatarkistukset on tehty vuonna 2015, tarkempia lannoitemääriä varten.

Kentänhoito
Lannoitus pidetään jatkuvasti oikealla tasolla, jolloin pelialusta voidaan pitää hyvänä mahdollisimman pitkään. Leikkuut tehdään säännöllisesti, mutta vain tarvittaessa. Kentän hoitotyöt suunnitellaan siten, ettei turhia ajoja tehdä, jolloin polttoainekuluissa saadaan säästöä, ja työaikaa jää muihinkin kohteisiin kenttäalueella.
Kenttämestari pitää seuran kotisivuilla omaa tiedotuspalstaa, jossa tiedotetaan tulevista töistä kentällä. Tällä palstalla kerrotaan myös erilaisista työtavoista ja mikä niiden tarkoitus on. Klubilla on myös oma info-tv, johon päivittäin laitetaan kentän hoitotöitä tiedoksi pelaajille.
Kesän aikana ja syksyä kohti tehdään työtä sen eteen, että nurmi olisi mahdollisimman terve. Tällöin sen talvehtimiselle on parhaimmat edellytykset.
Kenttäalueella sallitaan myös kuivia alueita ja värieroja voidaan hyväksyä eri lajien kesken. Kummut leikataan kiertämällä siten, että niiden ääriviivat näyttävät luonnonmukaisilta. Opasteita käytetään harkiten ja ne asetetaan pikkoihin, joissa ne palvelevat mahdollisimman montaa pelaajaa. Kalusteissa käytetään mahdollisuuksien mukaan puuta. Myös kalusteet ja muut opastemateriaalit on valittu siten, että ne kestävät aikaa.
Varjostavat puut kaadetaan pois, mutta muualla, jossa niistä ei ole haittaa, jätetään puut pystyyn ja suojellaan tiettyjä yksilöitä. Joitakin kuolevia puita jätetään kolopuiksi.
Kerigolfissa on tiiviisti rakennettu kenttä. Muutamiin paikkoihin voidaan heinä jättää pitkäksi ja leikata se vain kerran kaudessa. Kentällä on väylien välissä metsäsaarekkeita, joita hoidetaan puistomaiseksi. Näille alueille jätetään kolopuita ja pensaikkoja, ja metsiköiden harvennuksessa otetaan huomioon mahdolliset pesäpuut. Lahopuut jätetään pystyyn ja syvemmällä metsässä olevat hakkuujätteet jätetään paikoilleen maatumaan.
Pieni metsikkö kentän alueella on suojeltu sinne kasvaneiden metsälehmusten takia. Paikka on merkitty ja se tulee säilyttää aluskasvillisuus mukaan lukien. Pallon alueelta saa noutaa, mutta ei pelata. Alue on suojeltu seuran omasta aloitteesta.
Alkuperäinen lajisto pyritään säilyttämään ympäröivissä metsissä ja alueella olevissa metsäsaarekkeissa. Sama koskee aluskasvillisuutta esim. kanervia. Muutamaan paikkaan on kylvetty niittykukan siemeniä ja reuna-alueita raivattaessa huomioidaan luonnonkukka-alueet ja jätetään ne leikkaamatta jos mahdollista. Kentällä jatketaan myös lintujen pesäpönttöjen tekoa ja asennusta vuonna 2015 asennettujen 20 pöntön lisäksi.
Metsätöissä tulleet risut raivataan pääsääntöisesti pois. Osa jätetään niille alueille, joissa ne eivät ole haitaksi pelaamiselle. Myös alueelle, johon niitä kerätään jätetään osa risuista maatumaan.

Veden käyttö
Kentän kasteluvesi otetaan läheisestä järvestä, jonka pinta-ala on noin 282 km2 ja suurin syvyys 62 m. Kasteluvesi ei siis lopu ja se on laadultaankin hyvää. Keväällä tehdään viheriöille ja lyöntipaikoille idätyskastelu kylvöjen jälkeen. Kauden aikana kastellaan vain tarvittaessa ja silloinkin pyritään yöaikaiseen kasteluun. Sadettimien toimintakunto tarkistetaan vähintään 1-2 kertaa kaudessa. Tarpeen mukaan asennetaan ympäripyöriviä tai sektori-sadettimia. Klubille ja huoltohallille käyttövesi tulee kunnan verkosta. Koneiden pesussa käytetään järvivettä. Klubille miesten wc tilaan on vuoden 2017 keväällä hankittu vedetön pisuaari.

Energian käyttö
Karelia Golfissa sähköä käytetään valaistukseen ja lämmitykseen ja jonkin verran sähköautojen lataukseen. Klubitalossa on lattialämmitys ja ilmalämpöpumput. Huoltohallilla lämmitetään vain korjaamotilaa, sosiaalitilaa ja toimistoa.
Polttoöljyä käytetään pääasiassa työkoneiden polttoaineena. Osa golfautoista toimii bensiinillä, mutta uudet ovat sähkökäyttöisiä. Asiakkaiden käytössä olevat autot ovat sähkökäyttöisiä. Polttoöljy toimitetaan säiliöautolla kahteen farmisäiliöön ja tarvittava bensiini haetaan kanistereilla läheiseltä huoltoasemalta. Kentänhoidon konekanta pyritään pitämään mahdollisimman uutena ja hyvin huollettuna, jotta kulutus saataisiin vähenemään. Tulevissa hankkeissa otetaan huomioon sähkökäyttöiset autot ja koneet.

Alihankinta
Paikallisuus on pidemmän päälle edullisin vaihtoehto. Asiakkaistamme osa on yrittäjiä, joiden palveluja ja tuotteita käytämme. Osa tuotteista on kuitenkin ostettava suurilta toimittajilta, mutta niissäkin pyritään kotimaisuuteen mikäli mahdollista.
Jätehuolto toimii hyvin ja kaatopaikalle menevän jätteen määrää piennetään. Kierrätykseen toimitetaan tällä hetkellä kartonki, paperi, metalli, akut ja paristot, muu ongelmajäte sekä jäteöljy, suodattimet yms. Elintarvikejäte kompostoidaan ja sitä varten hankittiin vuonna 2015 toinen lämpökompostori.

Ruoholaadut
Uutena kestävämpänä lajikkeena käytetään juurtonurmikkaa (poa supina). Käyttö aloitettiin kolme vuotta sitten ja kokemukset sen tautikestävyydestä ovat hyviä. Poa supina kestää hyvin kulutusta. Viheriöillä on myös muita lajeja ja lajikkeita. Kovan kulutuksen aikoina leikkuukorkeutta voidaan viheriöillä hieman nostaa, jotta kasvi pärjäisi paremmin, eivätkä taudit pääse niihin iskemään. Pintailmastointi tehdään kerran viikossa kauden aikana. Lisäksi syvempi tappi-ilmastus tehdään noin kolmen viikon välein tai aina tarvittaessa. Maanparannusaineina käytetään mykorritsa sientä ja samassa tuotteessa olevia mikrobeja (MycoGro). Tautien esiintyessä ensin tutkitaan ja varmistetaan, mikä tauti on kyseessä ja onko tauti torjuttavissa ensi sijaisesti hoitoteknisillä keinoilla. Viimeisenä keinona käytetään torjunta-aineita jos taudille on sitä käytettävissä. Päivittäisen valvonnan lisäksi ravintotasoa selvittävät maaperänäytteet otetaan kaksi kertaa kaudessa.
Ensisijaisesti kentällä käytetään mikrobilisää, jolla mikrotasoa maassa voidaan korjata. Sienijuurta lisätään myös, jotta juuristo olisi elinvoimainen ja terve.
Vuosittain, ennen kaluston käyttöönottoa keväällä, suoritetaan ruiskun testaus ja kalibrointi. Suuttimien toimintaa tarkkaillaan ja huonot vaihdetaan uusiin. Viheriöillä ja tiiauspaikoilla rikkakasvit kitketään käsin. Biologiset lisäaineet vilkastuttavat mikrobitoimintaa ja pitävät kasvuston terveempänä. Lisäksi kostutusaineiden käytöllä parannetaan kasvin ravinnonsaantia.
Jätteiden käsittely ja kierrätys
Kartonki, paperi ja metalli kierrätetään, käytetyt renkaat toimitetaan kierrätyspisteeseen ja elintarvikkeet kompostoidaan. Kaudella 2014 jätteiden lajittelua tehostettiin lajitteluastioilla, jotta lasit ja pienmetallit saadaan kierrätykseen myös keittiön/klubitalon toimesta. Kierrätettynä ovat jo aikaisemmin olleet jäteöljyt, öljynsuodattimet, liuottimet, elektroniikkajäte, renkaat, paristot, akut, lamput ja kyllästetty puutavara. Metallia ja puutavaraa voidaan myös uusiokäyttää. Pidämme jätteenkierrätyksestä palavereita ja tiedotamme aiheesta henkilökuntaa, muita toimijoita ja jäsenistöä.

Haitallisten aineiden käsittely
Kokonaislannoitemääriä vähennetään ja samalla pienennetään kerralla annettavia määriä niin, että nurmikko pysyy kunnossa. Koneet huolletaan säännöllisesti, ettei niistä pääse valumaan öljyä ympäristöön. Vahingon sattuessa vahinkoalue puhdistetaan ja korjataan ja saastunut maa aine toimitetaan ongelmajätteille tarkoitettuun pisteeseen. Lukitussa varastotilassa on hyvä tuuletus ja huoltohalli on lämmitetty ja myös lukittavissa oleva tila. Lannoitteet on varastoitu eri varastoon kuin mahdolliset torjunta-aineet. Torjunta-aineillahan tulee olla oma lukittu säilytystila. Lannoitteiden varastossa ei varsinaisia koneita ole, sillä konevarasto on erikseen. Lannoituksen ja torjunta-aineiden levitykseen tarkoitetut työkoneet täytetään asfaltin päällä. Kentällä on maanpäällinen polttoainesäiliö, jonka alle on rakennettu betoninen suoja allas. Bensiini on varastoitu kanistereihin konevarastoon ja sitä varastoidaan kerrallaan noin 100 litraa. Imeyttämiseen henkilökunnan käytössä on sahanpurua tai turvehiekkaa. Pienemmissä vahingoissa käytetään imeytyskangasta.
Kentällä on ennen vesistöä luonnollinen kasvuvyöhyke. Lyhimmillään rantaan on matkaa noin 300 m ja metsää välissä lähes saman verran. Vahingon sattuessa toimintaperiaatteena on nopea öljyn ensi-imeytys, jonka jälkeen saastunut pintamaa otetaan talteen ja toimitetaan ongelmajätteenä käsiteltäväksi. Pintavedet imeytyvät nopeasti kentän pohjarakenteen takia, mutta valumia ei kentän ulkopuolelle ole. Kenttä on rakennettu soraharjulle ja pintamateriaalina on käytetty turvehiekkaa. Tiivis nurmipeite ottaa annetut ravinteet, ennen kuin ne läpäisevät tuon kerroksen.

Yhteisön tietoisuus
Tietoisuus toimia ympäristön hyväksi on golfyhteisössä vasta heräämässä ja tiedotus tuottaa siinä hedelmää. Aihe on alkanut kiinnostaa myös tavallista pelaajaa. Jäsenistölle ja henkilökunnalle on tiedotettu ympäristöpolitiikasta seinällä olevalla ilmoituksella ja jäsenlehdessä. Seuran kotisivuilla on nähtävillä sitoumuksemme ympäristöpolitiikkaan. Kenttätoimikunta ottaa myös kantaa ympäristöasioihin, koska toimikunnan jäsenillä on näkemystä itse peliin, ja osalla myös ammatillista näkemystä ympäristöasioista. Ohjeistamme pakkausten lajitteluun ja ongelmajätteen lajitteluun ja varastointiin. Kentällä käytettävistä ongelmajätteistä pidetään kirjaa.
Koneet pestään viereisestä järvestä pumpatulla kasteluvedellä. Vedenkäyttöä tarkkaillaan, samoin tarkistetaan mahdolliset vuodot vesimittarista.
Vialliset lamput vaihdetaan uusiin energiansäästölamppuihin.

Karjalainen maisema
Järvimaisema on meille erittäin tärkeä ja järven näkymistä kentälle olemme auttaneet harventamalla puustoa. Muinainen asutus on saanut muistomerkin väylän 18 varteen, vaikka suojelun tarvetta ei ole ollut. Kentän rakentamisessa on huomioitu harjumaisema, eikä sitä ole väkisin muutettu.
Ympäristöasioita hoitaa pääasiassa kenttämestari tietysti yhteistyössä toimitusjohtajan ja kenttätoimikuntan kanssa. Päätökset ympäristöasioissa tekevät kenttämestari ja toimitusjohtaja. Olemme myös käyttäneet kunnan ympäristösihteeriä asiantuntijana. Suojelualueen merkinnän teki läänin ympäristökeskus.
Kentän ympäri kulkeva luontopolku on kunnan vastuulla. Olemme sallineet kentän käytön ulkoilualueena lähiasukkaille siten, että se ei häiritse pelaamista. Ulkoilualueen opasteet ovat kunnan hoitovastuulla. Kentän henkilökunta opastaa kysyviä vaeltajia oikealle reitille. Kenttä sijaitsee kunnan vuokramaalla ja sen puustoa hoitaa kenttähenkilökunta. Puunkaadosta syntyvät myyntituotot menevät kunnalle.
Alueella ei ole suojeltavia rakennuskohteita. 18. väylällä on muistomerkki kylän mahdollisesta ensimmäisestä asutuksesta 1589-93. Venäläiset hävittivät sen Ison vihan aikaan 1700-1721. Varmuutta tarkasta paikasta ei ole, joten suojeluun ei ollut tarvetta. Tilan nimi oli Vaskiportinaho.

Karelia Golf on18 reikäinen kenttä, pituus 6643 metriä ja  on avattu vuonna 1990.
Alueella on myös klubitalo, Pro Shop ja harjoitusalue.

http://www.kareliagolf.fi/

Liity postituslistalle

SGK-LAKINEUVONTA
Suomen luontoystävällisin golfkenttä
BirdieTime
Matkailun teemanumero 2-18
Golfkenttien Some-näkyvyys
takaisin ylös