Ruoho on vihreämpää jäsenkentillä!

Kentänhoitoon uusi innovaatioita

Capillary Concrete

Jokainen kenttäyhtiöiden talousasioita seuraava tietää, että kentänhoito henkilöstökuluineen haukkaa yhtiön budjetista leijonanosan, vähintäänkin puolet. Siksi kentänhoidon kustannussäästöt ovat mielenkiintoinen aihealue, kansallinen ja maailmanlaajuinen taloustilannekin huomioiden. Kasvinsuojeluaineet on toinen mielenkiintoinen ja ajankohtainen asia. Suomen markkina on sen verran pieni maailmanlaajuisille valmistajille, että harva ryhtyy vuosia kestävään ja rahaa vievään prosessiin, jossa niille haettaisiin käyttölupaa. On myös erikoista, että samoille kasvinsuojeluaineille on voitu myöntää käyttölupa maanviljelyyn tai urheilunurmikoiden? hoitoon, mutta golfkentälle se on anottava erikseen. Ja samojen aineiden hinnat ovat golfkentille moninkertaiset – väitetään. Tutkitaan ennen kuin hutkitaan.


Capillary Concrete
Capillary Concrete on uusi innovaatio golfkentän bunkkereiden rakenteisiin ja jokaisen, joka on rakentamassa ja uusimassa bunkkereitaan on syytä tutustua tähän ratkaisuun. Monien, nostettujen greenialueiden ympärillä olevissa bunkkereissa on ongelmia. Vesi kerääntyy niihin, syntyy hiekan valumia rankkasateissa, hiekka kuluu ja sekoittuu maa-ainekseen, syntyy kasvillisuutta ja muuta ongelmaa. Pelattavuuskin huononee ja asiakkaat valittavat. Kaiken lisäksi näiden bunkkereiden hoitamiseen kuluu tuhottomasti aikaa. Myös liian kuiva bunkkerihiekka aiheuttaa ongelmia.
Capillary Concrete -järjestelmän mukaan rakennetuissa bunkkereissa on monia etuja. Niiden kyky imeä vettä ja jakaa se tasaisesti koko bunkkerialueelle johtuu nimestäkin tutustu kapillaari-ilmiöstä, joka saadaan aikaan käyttämällä betonissa ennakoituvasti käyttäytyviä polymeerejä.
Ratkaisu toteutetaan levittämällä bunkkerin pohjalle noin 5 cm kerros lekasorasta ja polymeereistä veden avulla tuotettua massaa, jonka pinta tasoitetaan telalla. Bunkkerin pohjana olevan rakeisen betoniseoksen ansiosta vesi solahtaa nopeasti bunkkerihiekan läpi ja imeytyy tasaisesti pohjamassan rakoihin. Ylimääräinen vesi jatkaa tietysti matkaansa vesikaivoihin. Kapillaari-ilmiön avulla tasaisesti bunkkerin pohjaan imeytynyt vesi kosteuttaa bunkkerihiekkaa, jolloin se pysyy paikoillaan jyrkässäkin rinteessä. Bunkkerihiekkaa tarvitaan vähemmän ja kosteahkoon hiekkaan putoavat pallot jäävät helpommin pelattaviksi, peliä nopeuttaen ja pelaajien hermoja säästäen.

Annika Sörenstam mukana yhtiössä
Yksi maailman kuuluisimmista golfammattilaisista, Annika Sörenstam on sijoittajana mukana Capillary Concrete -yhtiössä. Asiaa häneltä kysyttäessä, hän näki järjestelmän edut sekä kentänhoidon että pelaamisen kannalta. Koska kyseessä on ruotsalainen tuote, on hänellä myös siksi iso motiivi olla mukana. Annikan mukanaolo kertoo myös luotettavuudesta, sillä tuskin hän jokaiseen business-ideaan lähtisi. Bunkkereiden helppohoitoisuuden ja paremman pelattavuuden Annika tunnistaa pelaajana ja myös itse nuorena tyttönä kentänhoidossa työskennelleenä.

Hirsala kokeilee Capillary Concrete -bunkkereita ensimmäisenä Suomessa!

Hirsalan ensimmäinen Capillary Concrete -bunkkeri tehtiin syyskuussa 2015. Idean kokeiluun toi kenttämestariksi kouluttautuva Janne Lehto, joka oli opiskeluaikoinaan törmännyt ratkaisuun maailmalla.
Hirsalassa, kuten monilla muillakin kentillä, bunkkereiden salaojat tukkeutuvat vanhetessaan. – Pelillisesti bunkkerit ovat olleet vesiesteitä, toteaa kenttämestari Jukka Silventoinen. Ilmastonmuutoksen takia samaa on odotettavissa tulevaisuudessakin, koska rankkasateet yleistyvät. – Bunkkereiden hoitoon menee nykyisin liikaa aikaa ja siksi päätimme kokeilla kakkosväylän greenibunkkerissa Capillary Concrete -menetelmää.

Martin Stenberg itse paikalla
Viime syksynä rakennettu bunkkeri tehtiin tarkasti ohjeiden mukaan. Bunkkerin pohjan tulee olla muodoiltaan loppuun asti mietitty, sillä kevytbetonin valamisen jälkeen siihen ei ole helppo tehdä muutoksia. Kuten sivun kuvista näkee, betonimassan levittäminen noin 5 cm kerrokseksi oli helppoa, sillä massaa oli vaivaton levittää. Lopuksi massan pinta "kiillotettiin" telalla ja massa sai kuivua vuorokauden ajan. Sen jälkeen oli bunkkerihiekan levitys, noin 5 cm paksuudelta. Capillary Concrete -yristyksen johtaja, Martin Stenberg oli itse paikalla kun bunkkeri Hirsalaan rakennettiin. Kaikki valmistelut oli hoidettu hienosti, hän kehui.
– Capillary Concrete -bunkkerihiekan tulee olla hienompaa kuin normaalisti, vaikka sitä ei valmistajan toimesta määritelläkään. Raekoon tulee olla 0,5-2 mm, jotta se toimisi jyrkässäkin kohdassa halutusti, eli pysyy kosteuden ansiosta paikoillaan. Hiekan laatu on tärkeä kokonaisuuden kannalta, sen tulee olla kohtuuhintaista ja sellaista, josta on helppo palloa pelata, muistuttaa kenttämestari Jukka Silventoinen. – USGA-määritysten mukainen hiekka pysyy parhaiten paikoillaan.

Tuleva kesä sen kertoo
Hirsalassa odotetaan mielenkiinnolla tulevaa kesää ja suorastaan toivotaan muutamia rankkasateita. Silloin nähdään helpottuuko kakkosväylän greenibunkkerin hoito. Usko siihen on kova, sillä jo nyt suunnitelmissa on muidenkin ongelmabunkkereiden vastaava uudistaminen.
Meitä lähimpänä ja vastaavissa pohjolan olosuhteissa bunkkereita on tällä tekniikalla rakennettu Norjassa jo neljä vuotta sitten. Sieltä ja muualtakin saatujen kokemusten perusteella puhutaan jopa 70 % säästöstä bunkkereiden hoidossa. Ja se on suurimmaksi osaksi kenttähenkilökunnan työtunteja. Pohjapinnoite estää myös minkään kasvillisuuden kasvun bunkkerissa ja rakenne tukee bunkkerin reunoja estäen niitä romahtamasta alas. Parhaimmillaan rakenne toimii bunkkereissa, joissa jokin reuna kohoaa jyrkästi ylöspäin. Roudan muodostuminen lienee ainoa mahdollinen pohjoismainen uhka pohjarakenteelle.

Järjestelmälle annetaan 10 vuoden takuu
Pitkän takuun saaminen jollekin, mikä rakennetaan maan pinnalle, kuulostaa erikoiselta. Capillary Concrete lupaa kuitenkin, kunhan kaikki rakennusvaatimukset täytetään, viiden vuoden takuun järjestelmän toimivuudelle ja rakenteelle. Ja viiden vuoden jälkeen takuuta on mahdollisuus jatkkaa vielä toiset viisi vuotta. Kustannus bunkkerin rakentamiseen tällä menetelmällä riippuu bunkkerin koosta. Jonkinlaisen käsityksen hinnasta saa arviolla, että noin tuhat euroa on keskihinta yhdelle bunkkerille.
Loch Lomondissa tällainen bunkkeri jo löytyy, Gleneaglesissä projekti on vasta käynnistymässä. Tuleva Ryder Cup -kenttäkin Pariisissa varustetaan CC-bunkkereille.

Osallistu keskusteluun ja lähetä palautetta. Parhaat palkitaan hotellimajoituksella kahdelle!

Annika Sörestam lähti mukaan Martin Sternbergin yritykseen nähtyään sen maailmanlaajuiset mahdollisuudet.

Capillary Concrete asennusta erittäin jyrkälle alueelle.

Liity postituslistalle

SGK-LAKINEUVONTA
Suomen luontoystävällisin golfkenttä
BirdieTime
Matkailun teemanumero 2-18
Golfkenttien Some-näkyvyys
takaisin ylös