Ruoho on vihreämpää jäsenkentillä!

Kentän huono kunto voidaan antaa anteeksi!

Mennyt kausi oli poikkeuksellisen vaikea kentänhoidon kannalta. Suurimmassa osassa maata kärsittiin erään alan konkarin mukaan vaikeimmasta talvehtimisesta neljännesvuosisataan. Tähän päälle sateinen ja viileä kesä sekä lopuksi lokakuun monsuunisateet. Ei käy kateeksi.

Tämä näkyi myös Pelaaja ensin -asiakaspalautteissa, joita kertyi tältä vuodelta yhteensä yli 40 000. Kiitos kaikille vastanneille! Nurmipintojen kunnosta annetut arviot olivat valtakunnalliselta keskiarvoltaan alhaisemmat kuin kertaakaan aiemmin.

Joukossa oli kuitenkin kenttiä, jotka olivat huippukunnossa varsinkin pohjoisemmassa. Näillä kentillä hanki pääsi suojaamaan viheriöt läpi talven ja esimerkiksi monella Savon ja Kainuun kentällä startattiin kesä suoraan kesäviheriöille.

Vaikeat olosuhteet näkyvät pelialustaa koskevien palautteiden lisäksi erityisesti kierrosmäärissä, jotka laskivat 8 % edellisvuodesta. Se on paljon. Vieraspelaajien asiakastyytyväisyys jos nyt ei sukeltanut niin ainakin laski melkoisesti.

Jäsenten asiakastyytyväisyydessä omaa golfyhteisöään kohtaan ei kuitenkaan ollut havaittavissa suurta notkahdusta. Yksittäisillä kentillä muutokset saattoivat toki olla suuria, mutta suuressa kuvassa laivan kurssi ei juurikaan muuttunut. Tätä puoltaa jäsenmäärän kehitys, joka pysyi käytännössä ennallaan, vaikka kierrosmäärät laskivat reilusti. Jäsenten tyytyväisyys ja uskollisuus pysyi kokonaisuutena edellisvuoden tasolla.

Tulokset puolsivat sitä, että omat pelaajat kyllä ymmärtävät, jos yläkerta ei ole kovin yhteistyöhaluinen – kunhan tehdään selväksi, että kaikki voitava on yritetty ja menneisyydessä on kentänhoidossa onnistuttu hyvin. Ja jos yhteisön tunnelma sekä muu palveluketju toimii erinomaisesti ja golfyhteisöä johdetaan läpinäkyvästi sekä johdonmukaisesti, voi käydä kuten muutamalle kentälle, joiden asiakastyytyväisyys nousi, vaikka kentän kunto laski.

Vuoden 2017 Pelaaja ensin -tulokset vahvistivat sitä käsitystä, että hyvä tunnelma ja toiminta, johtaminen sekä viestintä yhdistettynä asiakkaan tarpeiden mukaiseen tuotteistukseen tuovat merkittävää arvoa omille pelaajille. Näiden ollessa kunnossa on golfyhteisöönsä juurtuneen pelaajan lähtökynnys korkea, kävi kentän kunnolle yksittäisenä vuonna mitä tahansa.

Lisätietoja valtakunnallisista Pelaaja ensin -palautteista on saatavana Golfliitosta.

Hälsningar!

Aina silloin tällöin on hyvä käydä tutustumassa naapurin tekemiseen. Suomen ja Tanskan Golfliitoilla on ollut hyvin aktiivinen yhteydenpito jo useamman vuoden ajan. Tästä on ollut varsinkin meille paljon hyötyä, sillä ilman tätä yhteistyötä emme olisi välttämättä vieläkään kuulleet Pelaaja ensin -palvelusta.

Muutama viikko sitten teimme muutaman kollegan kanssa pitkästä aikaa vierailun Ruotsin Golfliittoon. Halusimme tutustua erityisesti heidän IT-järjestelmiinsä, mutta saimme samalla selville paljon Ruotsin golfin tilasta ylipäätänsä. Tässä muutamia poimintoja muistiinpanoistani.

Yleisesti ottaen ruotsalaisella golfilla menee tällä hetkellä ihan mukavasti. Jäsenmäärä on ollut nousussa lähes neljä vuotta saavuttaen lähes 10 000 golfarin nettokasvuvauhdin viimeisten parin vuoden aikana. Vuodelle 2020 asetettu puolen miljoonan rekisteröidyn golfarin rajapyykki saavutetaan todennäköisesti etuajassa. Tällä hetkellä golfareita on noin 495 000. Kasvulle ei ole osattu nimetä mitään tiettyä syytä. Ruotsin kollegamme tosin huomioivat, että aikaisemman golfbuumin jälkeläiset ovat nyt aloittamassa golfin eikä tällä tarkoiteta juniori-ikäisiä. Virtaus golfiin ja golfista ulos on joka tapauksessa suurta. Noin 50 000 aloittaa tällä hetkellä lajin vuosittain ja vastaavasti 40 000 lopettaa. Lopettaminen ei tapahdu suurimmalta osin ikäjakauman häntäpäästä, vaan sieltä missä uusia golfareitakin on eniten eli kolmekymppisistä viisikymppisiin.

Uusia jäsenmääräennätyksiä ei vielä tehdä, sillä Ruotsissa on ollut 554 000 golfaria vuonna 2004. Siitä alkoikin todella jyrkkä alamäki, joka kesti kymmenen vuotta ja laski jäsenmäärää häkellyttävällä 15 prosentilla. Uutta nousua on siis edeltänyt pitkä lama, jolloin oltiin kirjaimellisesti kriisissä. Kenttiä suljettiin kuitenkin vain 6 kappaletta eli vyötä kiristettiin äärimmilleen. Vaikka golfarien kokonaismäärä on lähtenyt nyt kasvuun, on se painottunut miehiin. Naisia ja junioreitakin on tullut lisää, mutta suhteessa vähemmän. Tämä korostaa miten vaikeita kohderyhmiä ne ovat.

Ruotsi on golfin jättimaa
Golfmaana Ruotsi on siis jättiläinen eurooppalaisessa mittakaavassa. Ruotsissa on eniten junioreita Euroopassa, kolmanneksi eniten naisia Saksan ja Hollannin jälkeen ja kolmanneksi eniten golfareita Englannin ja Saksan jälkeen. Suhteessa väestöön, Ruotsissa on toiseksi eniten golfareita huomattavasti pienemmän Islannin jälkeen.

Karkeasti ottaen Ruotsi voidaan ajatella triplasti suurempana golfmaana Suomeen verrattuna. Golfareita ja kenttiä on reilut kolme kertaa enemmän. Kierroksia pelataan kolme kertaa enemmän, noin 9 miljoonaa. Liiton budjetti ja henkilöstö on kolminkertainen Suomeen verrattuna. Suurin golfseura on yli kolme kertaa suomalaista kollegaansa suurempi yli 20 000 jäsenellään – tämä kenttä on muuten yhdeksänreikäinen. Ruotsalaiset golfarit ovat myös taidoiltaan parempia ja aktiivisia kilpailijoita. Melkein joka kolmas golfari osallistui ainakin yhteen kilpailuun kauden aikana ja tasoitus ruotsalaisella golfarilla on viisi pykälää alhaisempi kuin suomalaisella pelaajalla.

Kaikesta tästä huolimatta golfarin keski-ikä on korkeampi kuin Suomessa ja golfin imago on maassa kallis ja elitistinen. Tämä silti, vaikka ympäristöpuolueen kansanedustaja on laittanut nimensä likoon golfin puolesta, monilla kentillä pelataan farkuissa ja t-paidoissa ja golf on maan suurin yksilöurheilulaji. Paljon on lobbausta ja PR-työtä tehtävänä näissäkin olosuhteissa. Tätä Ruotsissa onkin tehty paljon resursseja säästämättä ja siitä voimme varmasti ottaa paljon oppia.

Lopuksi haluan oikaista yhden myytin. Ruotsissa ei ole kunnallisia kenttiä. Viimeinen kunnan operoima kenttä lakkautettiin reilut kymmenen vuotta sitten. Moni kenttä toki toimii edelleen kunnan mailla ja usealla on varmasti erittäin edullinen vuokrasopimus. Näin on toki Suomessakin. Golfarien rahoilla siis pääsääntöisesti mennään.

Meitä hemmotellaan

Mennyt alkuvuosi on ollut kentänhoidollisesti vaikeimpia hyvin pitkään aikaan. Eräs alalla hyvin pitkään kentänhoidon parissa työskennellyt jopa sanoi minulle, että hän ei neljännesvuosisataan muista vaikeampaa alkuvuotta maanlaajuisesti. Positiivisiakin poikkeuksia on ollut, mm. siellä missä lumipeite on suojannut läpi talven, mutta yhtä kaikki – kyllä tämä on hermoja koetellut. Kenttämestarit ovat kuitenkin tehneet voitavansa, säälle ei voi mitään ja tätä lukiessasi tilanne on todennäköisesti sinunkin kentälläsi voiton puolella.

Tätä kaikkea pohtiessani oli virkistävää palauttaa mieleensä toukokuussa pidetyn kansainvälisen seminaarin antia, missä analysoitiin ensi kertaa viiden eri maan vertailukelpoisia Pelaaja ensin -asiakaspalautteita viime vuodelta. Niistä kävi ilmi, että Suomessa kenttäolosuhteet, harjoitusalueet sekä ravintolapalvelut saavat kaikkein korkeimmat arviot. Tämä sai seminaariyleisön jopa hieman hämmentyneeksi. Vertailumaat kun olivat Ruotsi, Norja, Tanska sekä Hollanti, ja näihin tai oikeastaan mihin tahansa maahan verrattuna kenttämme sijaitsevat pääosin ilmastollisesti haastavimmissa olosuhteissa.

Kymmenet tuhannet palautetta antaneet pelaajat olivat kuitenkin puhuneet. Ja kun omalta osaltani asiaa tarkastelen kaikissa näissä maissa golfia pelanneena, niin ovathan kenttämme keskimäärin hyvin hoidettu, hyvin varusteltu ja palvelutaso on lähtökohtaisesti korkealla. Kirjoitan tätä kolumnia lomamatkaltani Norjasta ja täällä on lähes saman verran 9-reikäisiä kenttiä kuin 18-reikäisiä. Monet kentistä ovat lisäksi palvelutasoltaan riisuttuja. Ravintoloita tai edes kahviloita ei monella kentällä ole ja vastaanotto eli tutummin caddiemaster on miehitetty ainoastaan toimistoaikoina.

Meillä Suomessa kolme neljästä kentästä on vähintään 18-reikäisiä ja suurimmalta osalta niistä löytyvät sekä ravintola tai kahvila, laajempi tai suppeampi proshop että aamusta iltaan päivystävä caddiemaster. Voin siis sanoa, että edes Pohjoismaissa Suomessa vallitsevat golfolosuhteet eivät ole itsestäänselvyys, vaan etuoikeus golfareille. Olkaamme siis ylpeitä, sillä meitä hemmotellaan.

Onkin ironista, että edellä mainittuihin palautteisiin viitaten se, missä jäimme selkeästi naapureistamme jälkeen asiakaspalautteissa, oli hinnoittelussa ja tuotteistuksessa onnistuminen. Joko hintamielikuvat tai odotukset ovat pelaajillamme epärealistiset tai sitten kenttien palvelutaso on mitoitettu yli tarpeen, mikä näkyy asiakkaan tyytymättömyytenä lopputuotteeseen tai sen hintaan. Molempia näkökulmia on syytä tarkastella kriittisesti. Tärkein eli golfkenttien asiakasuskollisuutemme on joka tapauksessa kansainvälisesti keskitasolla, alle Ruotsin ja Tanskan, mutta yli Norjan ja Alankomaiden.

Parannettavaa siis riittää, mutta lopputuotteemme golfarille on lähtökohtaisesti monipuolinen ja laadukas, suorastaan hemmotteleva.

Naiset ensin

Golf on miesten keksimä, miesten suunnittelema ja miesten johtama peli. Näin on todennut kollegani Ruotsin Golfliitosta. Tarkoituksenaan hänellä ei ollut vain todeta, että näin on, vaan ilmaista millaisista lähtökohdista pyöritämme ja kehitämme tätä harrastusta ja miten tärkeää olisi varsinkin tässä yhteydessä tarkastella asioita laatikon ulkopuolelta.

Nyt kun naiset ovat yksi strateginen painopiste Suomen golfin päivitetyssä strategiassa, on hyvä paneutua siihen, miten golftoimiala Suomessa palvelee naisia nyt ja miten heidät tulisi tulevaisuudessa huomioida – ja miksi.

Ensinnäkin tutkimusten mukaan golf harrastuksena kiinnostaa naisia lähes yhtä paljon kuin miehiä jakosuhteella miehet 55 % ja naiset 45 %. Green cardin suorittaneet jakaantuvat miehiin ja naisiin suhteessa 60/40. Entäpä jäsenet eli itse lajia harrastavat? Miehiä heistä on 70 % ja naisia 30 %. Tämä siis Suomessa, jossa naisten osuudella mitattuna olemme mukavasti yli eurooppalaisen keskiarvon.

Edellämainittu kertoo siitä, että naisilla kiinnostus ei jalostu harrastukseksi yhtä tehokkaasti kuin miehillä. Mistä tämä johtuu? Yksi selitys, mistä kaikki eivät ole samaa mieltä, on lajin tekninen haastavuus. Kun katsomme tasoitusjakaumaa, korkean tasoituksen eli yli 36:n pelaajista miehiä ja naisia on yhtä paljon, vaikka miehiä on kaikista golfareista selkeästi enemmän kuten edellä mainitaan. Naiset eivät saa siis laskettua tasoitustaan yhtä helposti kuin miehet. Tähän voi löytää yhtymäkohtia kenttien pituuksista, josta käydään aina silloin tällöin debattia. Viimeksi Golfpisteen toimitus teki loppuvuodesta 2016 ansiokkaan artikkelisarjan kenttien pituuksista lyöntimittoihin suhteutettuna. Siinä todettiin muun muassa, että suomalaiset kentät ovat punaiselta tiiltä naisille lähes kilometrin ylipitkiä verrattuna heidän keskimääräisiin lyöntipituuksiinsa. Slopejärjestelmän pitäisi
kompensoida tätä ongelmaa, vaikkei kenttiä lyhennettäisi, mutta ovatko USGA:n algoritmit mitoitettu oikein?

On kuitenkin kapeakatseista todeta golfin miesvaltaisuuden piilevän pelkästään mailapelin teknisessä luonteessa ja kenttien pituuksissa. Naisille golf harrastuksena on erilainen kokonaisuus kuin miehille ja sen kertovat Pelaaja ensin -kyselyn avulla kerätyt yli 20 000 asiakaskokemuspalautetta. Siinä missä miehillä golfin ytimessä on itse peli, naisia lajissa vetävät puoleensa ympäröivä luonto, estetiikka, sosiaalisuus, perheen kanssa tekeminen sekä ulkoilu. Golf on vain väline nauttia niistä.

Miksi naisten golfiin tulisi panostaa?
Kyse ei ole itseisarvosta vaan rahasta. Perheen talous ja aktiviteetit ovat naisten suunnittelema ja naisten johtama peli. Jos heidät saadaan golfin pariin, muu perhe seuraa todennäköisemmin perässä ja golfiin kohdistuvia hankintoja tehdään enemmän. Hukkaamme myös tällä hetkellä paljon euroja. Kuten aiemmin kävi ilmi, naisilla on iso kuilu kiinnostuksen ja harrastamisen välillä. Pitämällä naiset golfissa mukana, ala voisi hyötyä siitä taloudellisesti jopa miljoonilla euroilla Suomessa. Kansainvälisen biotekniikkayrityksen tekemän selvityksen mukaan hyöty olisi globaalisti laskettavissa kymmenissä miljardeissa euroissa. Ja kun alan johtajat ja golfkenttäoperaattorit USGA:n toimitusjohtaja Mike Davisistä alkaen puhuvat asian naisgolfiin panostamisen puolesta, meidän ei enää tarvitse kysyä onko naisgolfissa potentiaalia, vaan mitä voimme tehdä sen hyödyntämiseksi.

Suomessa meillä on tähän poikkeukselliset edellytykset. Paitsi, että meillä on vahvasti asian puolesta puhuva puheenjohtaja Golfliitossa, meillä on yli sadan naiskapteenin verkosto, joka on todella vahva ja vuorovaikutteinen yhteisö. Lisäksi voin porukkaa tavanneena sanoa, että heissä on huikea määrä positiivista energiaa. Annetaan heille kaikki tuki onnistua ja viedä golfin ilosanomaa eteenpäin, sillä he osaavat sen homman erittäin hyvin. Kuunnellaan heitä ja tarkastellaan asiakaspalautteita erikseen myös naisten osalta.

Kannattaa siis miettiä uusitaanko bunkkereita ja viheriöitä vai panostetaanko enemmän kentän istutuksiin ja uusiin tiiausalueisiin, joista kenttää voi pelata noin 4 kilometrin mittaisena.
Seuratoiminnan osalta kilpailukalenteriin kannattaisi raivata tasoituksellisten lyöntipelien sijaan tilaa yhteisöllisille tapahtumille, joissa golf on vain väline hauskanpitoon. Näin golf voisi olla matkalla tilaan, jossa se on edelleen miesten keksimä, mutta naisten muokkaama ja, kuten tänään Suomessa, naisten johtama peli.

Aarni Nordqvist,
kenttäyhteisökehittäjä

Kaikilla golfalan toimijoilla on oma näkökulmansa ja asiantuntemuksensa, joita on hieno kuunnella. Ja vain kuuntelemalla me opimme jotain. Honour-lehden kolumnistina on Suomen Golfliiton kenttäyhteisökehittäjä, Aarni Nordqvist, jolla lienee valtakunnan paras käsitys Pelaaja ensin -palautteista ja niiden arvioinnista. Aarni nostaa kolumneissaan esiin asioita, joilla on merkitystä. Kannattaa lukea ajatuksella!

Liity postituslistalle

SGK-LAKINEUVONTA
Suomen luontoystävällisin golfkenttä
BirdieTime
Matkailun teemanumero 2-18
Golfkenttien Some-näkyvyys
takaisin ylös