Ruoho on vihreämpää jäsenkentillä!

Uutiset

Vielä kerran toimarin sohvalta!

kirjoittanut Lassi Kiviniemi | julkaistu 11.10.2017

Suomen Golfkentät ry:n toimitusjohtaja vaihtuu

Lassi Kiviniemi mukaan SGK:n hallitukseen

Suomen Golfkentät ry (SGK) ja Suomen Golfjohtajat ry (FGMA) päättivät vuosi sitten etsiä yhdistyksille yhteisen toimitusjohtajan. Hakuprosessin aikana mukaan tuli myös kolmas osapuoli, Suomen Golfliitto, jonka tiloissa uusi toimitusjohtaja tulisi työskentelemään. Niin sanotun kolmikantasopimuksen puitteissa uusi toimitusjohtaja istuu keskeisellä paikalla lajin toimintaa kehittämässä. SGK:n ja FGMA:n toimitusjohtajan tehtäviä tällä kaudella hoitanut Lassi Kiviniemi ei hakenut avoinna olleeseen tehtävään, vaan siirtyy SGK:n hallitukseen. Kiviniemen roolina on tukea tehtävään valittua Antti Hiltusta ja varmistaa kaiken tiedon, myös hiljaisen, siirtämisen uudelle johtajalle.

Lassi Kiviniemi tuli SGK:n toimitusjohtajaksi vuonna 2011 eräänlaisella vaihtokaupalla, sillä silloinen yhdistyksen toimitusjohtaja Ville Nurmi siirtyi Kiviniemen paikalle Hill Side Golf & Country Clubin toimitusjohtajaksi. Kiviniemen aikana yhdistyksen toimintaa kehitettiin laajalla rintamalla ja sen tunnettuus alalla kasvoi. Myös golfalan rakenteita on saatu kehitettyä.

– Yhdistyksen arvostus kiteytyy tänä vuonna FGMA:n ja Golfliiton kanssa solmittuun yhteistyöhön, jonka näkyvimpänä asiana on Antti Hiltusen palkkaaminen tehtävään. SGK:n taloudellinen tasapaino on löydetty, vaikka toimimmekin pienin resurssein, painottaa Lassi Kiviniemi.

Kenen asialla SGK on?
SGK:n tehtävä on ollut katsoa alan isoa kuvaa kaikissa yhteyksissä. Suomi on pitkä maa ja yhdistys ajaa kaikkien ja kaikenkokoisten kenttien etuja. Tässä tehtävässä on pitänyt välillä olla rakkikoiranakin ja se on koettu yhteisössä rasitteena. Ikäviä asioita on nostettu pöydälle aina tarvittaessa ja kuulluksikin on tultu. – Olen itse toiminut siiviilissä yrittäjänä vuodesta 1984 alkaen ja siksi ajattelen aina ensisijaisesti asioita omistajan näkökulmasta. Värikkäitäkin lausuntoja on tullut vuosien aikana annettua, ja niitä olen joutunut myös perustelemaan, naurahtaa Kiviniemi.

Mitä on saatu aikaan?
SGK tunnetaan golfareiden parissa parhaiten Kultakortista ja Etukortista. Kultakortti on tosin ryhmään kuuluvien kenttien oma tuote, mutta Kultakortti-kentät ostavat hallinnointi- ja markkinointipalvelut SGK:lta. Etukortti on SGK:n oma tuote, joka on tarkoitettu osakkaille ja vuotuisen vastikkeen maksaville vuokrapelaajille. Vähemmän tunnettua laajan yleisön parissa ovat yhdistyksen kenttäyhtiöille suunnitellut Puheenjohtaja&Toimitusjohtajapäi-vät, veloitukseton juridinen puhelinneuvonta, Syysseminaarit ja uusimpana niihin liittyvät Minimessut.
Yhdistys on tämän vuoden ajan nostanut Honour-lehdessä ympäristöasiat alan ykkösteemaksi, on hoidettu kasvinsuojeluaineiden lupa-asioita, käynnistetty golfjohtajien koulutus, aktivoitu kenttäkonsultoinnin uudelleenkäynnistämistä ja siihen liittyvää Sterf-yhteistyötä. Edunvalvojan roolissa SGK on mukana Euroopan tason EGCOA:n toiminnassa ja sitä kautta lobbaamassa golfkenttien asioista EU:n päättäjille.

Toimitusjohtajan rooli
Yhdistyksen jäsenmäärä on lähes kaksinkertaistunut Kiviniemen toimitusjohtaja-aikana. Jäsenkentät ovat saaneet käyttöönsä merkittäviä etuja yhteisostotoiminnan ansiosta.
Lassi Kiviniemi tunnetaan ehkä parhaiten siitä, miten aktiivisesti hän pitää jäsenkenttiin yhteyttä ja on ollut aina valmis selvittämään kenttien ongelmia sekä etsimään vastauksia ja ratkaisumalleja. Ne, jotka Lassin kanssa ovat tekemisissä tietävät, että kolmesta matkapuhelimesta yksi on aina korvalla. Kilometrejäkin auton mittariin tulee kauden aikana kiitettävästi.
Yksi tarina intensiivisestä suhtautumisesta golfiin on, kun toimittaja matkasi Lakun kyydissä Meri-Teijoon. Keskustelu kenttien tilanteesta ja tulevaisuudesta sai matkaajista yliotteen ja paluu nykyhetkeen tapahtui vasta kun oli ajettu 50 kilometriä risteyksen ohi. Myöhästyimme tärkeästä palaverista lähes tunnin, sorry vieläkin, Tommy!

Lajin maineen parantaminen
– Luonto ja luonnossa liikkuminen on minulle tärkeää ja siksi pidän ympäristöasioita golfyhteisöjen menestystekijänä, kertoo Kiviniemi. – Golfin tulee ottaa siinä edelläkävijän rooli ja siksi yhdistyksemme on aktiivisesti mukana Meri-Teijo Golfista käynnistyneen golfkentän hiilijalanjäljen mittaustyökalun lanseeraamisessa. Honour-lehdessä on jo esitelty lähes kaikki suomalaiset GEO-kentät ja niiden erinomainen toiminta ympäristön hyväksi. Suomalaisella osaamisella olisi jopa kansainväliset menestysmahdollisuudet yhdessä hiilijalanjäljen mittauksessa mukana olleiden toimijoiden kanssa. Jo nykyiset, mutta varsinkin tulevat sukupolvet tekevät valintoja ympäristöasiat huomioiden. Golfilla on mahdollisuus oman maineensa kirkastamiseen sen avulla, hän lisää.

Kenttien talous
Kiviniemen mukaan kenttäyhtiöt tarvitsevat edelleen taloudellisen kivijalan, jonka päälle yhtiön johto voi rakentaa toimintansa ja pitää kentät kunnossa. Sen lisäksi yhtiöt tarvitsevat keskinäisiä alliansseja ja yhteistyötä lajin ulkopuolisten kumppaneiden kanssa tarjotakseen osakkaille sellaisia etuja, joita ei muualta saa. Siinä on hänen mielestään iso kehittämisalue, jolla osakkaille tuotettaisiin todellisia etuja.
Kentänhoidon taso on Suomessa korkea, mutta se tosiasia, että kentät eivät tuota voittoa estää korjausrakentamisen. Kenttien korjausvelka kasvaa ja sitä ei nollabudjetilla kurota kiinni. Hinnalla kilpaileminen ja erilaiset alalle pesiytyneet alennuskortit ovat Kiviniemelle myrkkyä. – Jo ennen kauden alkua, kevään golfmessuilla myydään kierroksia hinnoilla, jotka eivät kata kustannuksia, hän päivittelee. – Hintamielikuvan romuttamisella sahaamme omaa oksaamme, sillä jostain syystä samat pelaajat ovat valmiit maksamaan ulkomailla pelatuista kierroksista yli kaksinkertaisia green fee -maksuja. Olisiko jo aika kilpailla muilla keinoin, vaikka profiloitumalla vahvuuksillaan, toivoo Kiviniemi.
– Enkä pidä siitäkään sanonnasta, että markkinat ratkaisevat hinnoittelun, hän lisää.

Vastiketalous vai markkinatalous?
Vastikevelvollisuus on pitänyt kenttiä pystyssä, eikä sille ole vielä ilmaantunut vaihtoehtoista mallia. Löytyy tosin useita kenttiä, joissa osakkeen on voinut jättää ”lepäämään” ellei siihen liittyvää pelioikeutta aktivoi. – Osakkailla pitää olla exit tiedossa, eli monissa yhtiöissä suunnitellaan jo omien osakkeiden hankkimista eri keinoin, kertoo Kiviniemi. – Näistä malleista kuultiin seminaarissa yhdistyksen lakimiehen, Jarmo Henrikssonin esitys. Laukaan Peurunkagolfissa ja St. Laurencessa päätöksiäkin on jo tehty. Tarkoitus on saada markkinoilta pois ensisijaisesti ongelmaosakkeet, ennen kuin ne päätyvät hämärämiehille. Mitään velvoitetta yhtiöillä ei omien osakkeiden hankkimiseen ole, eli tämä on nähtävä vastauksena alan haasteisiin, hän painottaa.
Yksi aikakausi on kuitenkin tullut päätökseen ja varmaan siinä on hieman luopumisen tuskaakin. – Haluan erityisesti kiittää Hanna Hartikaista, Juha Korhosta, Esa Meriläistä ja Jarmo Turtiaista siitä, että yhteistyö yhdistysten kesken on nyt saatu konkreettisesti käyntiin. Toivon kaikesta sydämestäni ja uskonkin, että yhteistyö vie Suomi-golfia oikeaan suuntaan, koko golfyhteisön hyväksi, korostaa Lassi Kiviniemi.

On ollut antoisaa työskennellä Lakun kanssa, ja onneksi sitä jatketaan vielä Lakun jäädessä SGK:n hallitukseen.
Jutun kirjoittaja Jukka Rimpiläinen on toiminut Lakun "oikeana kätenä", SGK:n tiedottajana ja Honour-lehden julkaisupäällikkönä.

> takaisin uutisiin

KOMMENTOI

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

syy nykyiseen tilanteeseen

Olisikohan syy nykyiseen tilanteeseen se, että jäsenyys vapautettiin 10 vuotta sitten golfliiton suosituksesta. Golfliittohan halusi vain jäsenmaksurahaa, eikä miettinyt asiaa lainkaan osakkaan kannalta.

- kirjoittanut pentti sirola | 24.10.2016

Liity postituslistalle

SGK-LAKINEUVONTA
Suomen luontoystävällisin golfkenttä
BirdieTime
takaisin ylös